Valmistusketjujen vastuullisuus tarkasteluun EU:n kauppaneuvotteluissa
Laajasti sosiaalisessa mediassa levinneet kuvat ihmisistä makaamassa likaisilla lattioilla täyteen ahdetuissa Saudi-Arabian pidätyskeskuksissa ovat järkyttävää katsottavaa. Niissä kiteytyy modernin orjuuden kuvasto: tuhansia ihmisiä on lukittu määräämättömäksi ajaksi erittäin alkeellisiin oloihin ilman kunnon ravintoa tai pääsyä lääkäriin. Siirtolaisilla ei myöskään ole mahdollisuutta olla yhteydessä kotimaansa viranomaisiin kotiinpaluun järjestämiseksi.
Myös tietotyöläinen tarvitsee työsuojelua – lisää apua mielenterveyden haasteisiin
Koronakriisi ja sen lieveilmiöt ovat lisänneet mielenterveyden ongelmia sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Kriisi on myös tuonut esiin työnantajien puutteellisen kyvyn suojella työntekijöidensä jaksamista ja mielen hyvinvointia. EU:n pitää tehdä entistä konkreettisempia toimia mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Elpymisestä tulisi tehdä kannattavaa ja ekologisesti kestävää
Moni meistä istuu nenä kiinni lehdissä, tableteissa ja hakusivustoissa. Tällainen käyttäytyminen on jonkinlainen puolustusmekanismi. Haluamme tietää, mitä tapahtuu, miten se päättyy, jos päättyy ja mitä sitten tapahtuu. Samalla luvut vilisevät ohitsemme: lomautettujen määrä, sairastuneet, kuolleet… Donald Trumpin viimeisimpiä typeryyksiä mainitsematta.
EU:n on sitouduttava vihreään elvytykseen myös tekojen tasolla
EU:sta piti tulla kunnianhimoisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä. Sitten alkoi koronakriisi. Nyt ilmastoasiantuntijat ja europarlamentaarikot ovat huolissaan siitä, miten ilmastonmuutoksen torjumiselle käy. EU on yhä sitoutunut vihreän kehityksen ohjelmaan, mutta pahimmillaan uhkana on, että siitä tulee tyhjä lupaus.
Covid-19, EU:n rahoituspöytien uusi armoton neuvottelija
Viime viikot ovat olleet Euroopan parlamentissa muutoksen ja uuteen totuttelun aikaa. On siirrytty etätöihin, sähköisiin istuntoihin ja kokouksiin, ensikertaa instituution koko historiassa. Äänestykset ovat onnistuneet pohjoisimman ja itäisimmän mepin kotimaisemista Pohjois-Savosta Strasbourgiin matkaamisen sijaan. Demokratiasta ei ole tingitty, vaikka parlamentin nopeasykkeinen arki onkin hidastunut. Keskiössä on nyt koronakriisin ja sen seurausten lieventäminen.
EU:n aluepolitiikka uudistettava
EU:n yhteinen aluepolitiikka ei toimi enää ajan tarpeiden mukaisesti. Sitä tulisi uudistaa. EU:n aluepolitiikan eli koheesiopolitiikan lähtökohta on näkemys, että alueiden väliset kehityserot EU:ssa ovat suuret. Niin suuret, että asia on ongelma tietysti vähiten kehittyneille alueille, mutta hidastaa vahvempienkin kasvua ja kehitystä. Tämän ajattelun perustalta EU on jo pitkään käyttänyt noin kolmanneksen eli noin 50 miljardia euroa vuodessa budjeteistaan yhteisen aluepolitiikan rahoittamiseen. EU määrittelee sen sisällön, rahan määrän ja pelisäännöt.
