Elpymisestä tulisi tehdä kannattavaa ja ekologisesti kestävää

Moni meistä istuu nenä kiinni lehdissä, tableteissa ja hakusivustoissa. Tällainen käyttäytyminen on jonkinlainen puolustusmekanismi. Haluamme tietää, mitä tapahtuu, miten se päättyy, jos päättyy ja mitä sitten tapahtuu. Samalla luvut vilisevät ohitsemme: lomautettujen määrä, sairastuneet, kuolleet… Donald Trumpin viimeisimpiä typeryyksiä mainitsematta.

19.5.2020

Tästä informaatiotulvasta on vaikea saada otetta. Emme voi istua oluelle tai kahville töiden jälkeen käsittelemään lukuja ystävien kanssa. Se olisi enemmän kuin tarpeellista, koska luvut ovat pelottavia.

Aamu alkaa kuuden maissa kupilla kahvia ja viiden tai kuuden lehden lukemisella. Jos mikään ei häiritse lukemista, esimerkiksi muistutus kirjoituksen lähestyvästä takarajasta tai hyvin aikainen kokous, voi tämän uuden todellisuuden sisäistämiseen helposti mennä parikin tuntia ja tästä todellisuudesta löytyi taas uusia pelottavia lukuja. Brittiläisessä Guardianista (aika arvovaltainen lehti, jonka suosiossa Boris Johnson ei ole) löytyi pari viikkoa sitten paraatipaikalta teksti: Talous voi supistua 35 prosenttia ja synnyttää 2 miljoonaa työtöntä.

Jo aiemmin Euroopan parlamentin ryhmäkeskusteluissa oli nostettu esille kulmakarvoja nostattavia lukuja. Arvioissa talous laskisi 40 prosentilla. Kyllä, sanoin jo silloin, mutta mitä tämä luku tarkoittaa? Ajatukseni oli silloin, että talous syöksyy ”kiven lailla” kriisin aikana, mutta jos mitään fyysistä pääomaa ei tuhoudu, voisi elpyminen olla melkein yhtä nopea.

Onneksi Guardian on kuitenkin laatulehti eli linkit lähteisiin löytyy. Tällä kertaa oli kyseessä selvitys, jonka oli tehnyt Office for Budget Responsibility, yksi hallituksen alaisuudessa toimiva organisaatio, jonka tehtävänä on pitää silmällä todellisuutta. Yhtäkkiä löysin kaiken uhkaavan keskeltä vähän helpotusta. OBR:n nettisivu kertoi, että talous saattaa tosiaan laskea 35 prosenttia BKT:sta, mutta palautuminen olisi melkein yhtä nopea. Voisimme olla normaalilla tasolla vuonna 2021.

Tutkimus kertoo myös mitkä sektorit kärsivät nyt eniten. Myös nämä johtopäätökset ovat loogisia: kaikista eniten kärsivät pienyritykset sekä yksityisyrittäjät kulutus- ja palvelualoilla. Suuremmilla yrityksillä on – tai tulisi olla – sijoitussuunnitelmia, joissa on huomioitu ilmastokysymykset. Sijoitusten tulisi siis tapahtua hiilijalanjäljen pienentämistä silmällä pitäen. Pienyrityksille tämän tapainen suunnittelu on usein luksusta. Tässä ne tarvitsevat valtion ja kuntien apua: miten tehdä elpymisestä kannattava ja ekologisesti kestävä?

Tämä voisi alkaa tekemällä kiinteistöt energiaomavaraisiksi. Joka tapauksessa meidän pitää ottaa tämä asia käsiteltäväksi lähivuosina. Ja sen voi aloittaa juuri nyt, kun ovet ovat suljettuina.

 

Nils Torvalds, Euroopan parlamentin jäsen (Renew/Rkp)

Kuva: © Euroopan unioni 2020, lähde Euroopan parlamentti