Yrittäjyyspolitiikka luo onnistuessaan kasvua ja työtä. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema yrittäjyysstrategia tunnistaa yrittäjyyden ulottuvuuksia, mahdollisuuksia ja ongelmia, joihin kaivataan ratkaisuja. Ministeriö järjesti sidosryhmille 10.3. keskustelutilaisuuden, jossa otin kommenttipuheenvuorossani esiin Akavan näkökulmia. Tämä blogikirjoitus perustuu puheenvuorooni.

Onko sinulla kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi? Tähtäätkö yrityksen osakkaaksi? Millainen työhistoria tai koulutustaso tukee osakkuutta? Onko sukupuolten välillä eroja? Näitä kysymyksiä pohdittiin Akava Worksin tuoreessa selvityksessä ”Osakeyhtiöiden omistajat ja työntekijät Suomessa – koulutuksen ja työhistorian merkitys osakkuuteen”.

Suomalaisen yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on kannustaa yrittäjyyteen ja pyrkiä nostamaan yrittäjien määrää, luomaan kasvua ja työtä. Yrittäjän päivänä on kuitenkin sopiva hetki keskittyä yrittäjään. Mikä tukee yrittäjää? Ainakin kolme keskeistä teemaa nousee esiin: toimeentulo, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen.

Digitaalinen alustatalous tuo korkeakoulutetuille asiantuntijoille uusia mahdollisuuksia löytää, välittää ja tehdä työtä. Sääntelyä kuitenkin tarvitaan. Osaamiseen perustuva alustatyö on jäänyt liian vähälle huomiolle julkisessa keskustelussa, samoin sen kautta rakentuva osaaminen ja innovaatiot sekä työsuojelun ja -turvan tarve.

Uuden hallitusohjelman yrittäjyyspolitiikka kannustaa yrittäjyyteen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tämä on myös akavalaisen yrittäjyyspolitiikan ja vaikuttamisen tavoitteena.

Väestö vähenee ja keskittyy tulevaisuudessa nykyistä selkeämmin suurten kaupunkien ympärille. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi helmikuussa väestöennusteen, joka ulottuu vuoteen 2040. Ennusteessa analysoitiin Suomen kymmenen suurimman kaupunkiseudun kehitystä. Tuloksena nähtiin selvästi Helsingin, Turun ja Tampereen seutujen vahvistuminen.