Yritysten toimintamahdollisuudet ovat muuttuneet rajusti ja äkillisesti koronaviruksen vuoksi. Vaikutus näkyy yritysten toiminnassa muun muassa häiriöinä toimitusketjuissa, rahoitusvaikeuksina ja asiakaskatona. Talouden eri toimijat, kuten pankit, verottaja, rahoittajat, työmarkkinajärjestöt ja työeläkelaitokset sekä kunnat ovat osoittaneet yhteiskuntavastuuta ja tulleet yrittäjien ja työntekijöiden tueksi.

Yrittäjyyspolitiikka luo onnistuessaan kasvua ja työtä. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema yrittäjyysstrategia tunnistaa yrittäjyyden ulottuvuuksia, mahdollisuuksia ja ongelmia, joihin kaivataan ratkaisuja. Ministeriö järjesti sidosryhmille 10.3. keskustelutilaisuuden, jossa otin kommenttipuheenvuorossani esiin Akavan näkökulmia. Tämä blogikirjoitus perustuu puheenvuorooni.

Onko sinulla kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi? Tähtäätkö yrityksen osakkaaksi? Millainen työhistoria tai koulutustaso tukee osakkuutta? Onko sukupuolten välillä eroja? Näitä kysymyksiä pohdittiin Akava Worksin tuoreessa selvityksessä ”Osakeyhtiöiden omistajat ja työntekijät Suomessa – koulutuksen ja työhistorian merkitys osakkuuteen”.

Suomalaisen yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on kannustaa yrittäjyyteen ja pyrkiä nostamaan yrittäjien määrää, luomaan kasvua ja työtä. Yrittäjän päivänä on kuitenkin sopiva hetki keskittyä yrittäjään. Mikä tukee yrittäjää? Ainakin kolme keskeistä teemaa nousee esiin: toimeentulo, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen.

Digitaalinen alustatalous tuo korkeakoulutetuille asiantuntijoille uusia mahdollisuuksia löytää, välittää ja tehdä työtä. Sääntelyä kuitenkin tarvitaan. Osaamiseen perustuva alustatyö on jäänyt liian vähälle huomiolle julkisessa keskustelussa, samoin sen kautta rakentuva osaaminen ja innovaatiot sekä työsuojelun ja -turvan tarve.

Uuden hallitusohjelman yrittäjyyspolitiikka kannustaa yrittäjyyteen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tämä on myös akavalaisen yrittäjyyspolitiikan ja vaikuttamisen tavoitteena.