Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien asema paranee

Uuden hallitusohjelman yrittäjyyspolitiikka kannustaa yrittäjyyteen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tämä on myös akavalaisen yrittäjyyspolitiikan ja vaikuttamisen tavoitteena.

4.6.2019
Uusi hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin. Näyttää siltä, että työelämän muutokset ja epävarmuudet on tunnistettu eilen julkaistussa hallitusohjelmassa. Muutokseen varautumista on ohjelmassa pyritty ennakoimaan mm. osaamisen, työlainsäädännön ja sosiaaliturvan kehittämisen keinoin. Tulevan hallituksen tavoitteena on luoda yrityksille vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö.

Osaaminen, työlainsäädäntö ja sosiaaliturva ovat olleet myös Akavan keskeisiä vaikuttamisen painopisteitä. Akavan tavoitteena on, että Suomelle laaditaan monimuotoisen työn strategia, jossa ennakoidaan tulevaisuuden työelämän ja työtä tekevien tarpeita.

Hallitusohjelman keskeisiä asioita akavalaisen yrittäjyyspolitiikan näkökulmasta ovat:

1.    Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa parannetaan

Akavan tavoitteena on, että sosiaaliturvaa kehitetään siten, että se seuraa mukana siirryttäessä työnteon muodosta toiseen ja tulorekisteri hyödynnetään täysimääräisesti. Eläketurvaa on arvioitava eri työnteon muotojen kautta ja yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on laajennettava kattamaan paremmin myös itsensätyöllistäjät. Alivakuuttamisen mahdollisuuden tulisi poistua kokonaan. Työttömyysturvajärjestelmään onluotava selkeä kanava itsensä vakuuttamiseen myös sivutoimisena yrittäjänä ja yhdistelmävakuutus tulisi ottaa käyttöön.

Uusi hallitus käynnistää odotetusti sosiaaliturvauudistuksen. Akavan mukaan uudistuksessa on otettava huomioon erityisryhmät, jotka nykyjärjestelmässä jäävät väliinputoajiksi. Hallitusohjelmassa luvataan helpottaa palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta. Soviteltua työttömyysturvaa tullaan uudistamaan siten, että työaikavalvonnan ulkopuolella olevat eivät jää sovittelun ulkopuolelle ja siten, että työajan erilainen kuukausittainen työrytmi kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti.

2.    Kasvun ja työllistämisen kannusteita parannetaan

Akavan tavoitteena on, että työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan yritysten osaavan työvoiman saamiseksi ja kasvun edistämiseksi. Yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjämäistä toimintatapaa sekä rohkeutta pyrkiä kasvuyrittäjyyteen tulisikin vahvistaa kaikilla koulutuksen tasoilla ja aloilla ottaen huomioon myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset ja maahanmuuttajataustaiset osaajat.

Uudessa hallitusohjelmassa lisätään osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Eri puolilla Suomea toimiville korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamien osaamiskeskittymien syntyä edesautetaan ja vahvistetaan ammatillista osaamisketjua korostamalla ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten ja pk-yritysten merkitystä suomalaisessa TKI-järjestelmässä.

Tuore hallitusohjelma lupaa lisää neuvontaa ja tukea pienille yrityksille ja niiden työntekijöille työelämän sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja työelämätaitoja vahvistetaan lisäämällä yrittämiseen ja työelämään liittyvää ymmärrystä ja osaamista eri koulutusasteilla sekä muiden julkisten palveluiden kautta. Kansainvälisen tason liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi luodaan soveltuvaa koulutusta. Akavalaisen yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on ollut kannustimien luominen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tämä kirjaus on nyt mukana uudessa hallitusohjelmassa.

3.    Lainsäädännön muutostarpeita selvitetään työn murroksen näkökulmasta

Akavan tavoitteena on, että työsuhteen määritelmä laajennetaan koskemaan myös niitä, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.

Hallitusohjelmassa on kirjattu, että lainsäädännön muutostarpeita selvitetään erilaisten työmuotojen (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, osuuskunnat ym.) näkökulmasta. Työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

4.    Alustatalouden verotusta tehostetaan lainsäädännön ja teknologian keinoin

Akavan tavoitteena on, että kansallisella – ja EU-tasoilla selvitetään, milloin työsuhteen tunnusmerkistö eri työnteon muodoissa täyttyy ja miten eri osapuolten vastuut, velvoitteet ja oikeudet toteutuvat.

Hallitusohjelmassa jakamistalouden osalta kirjataan, että sen kehittymistä mahdollistetaan lainsäädännöllä ottaen huomioon työntekijöiden oikeudet ja yritysten reilun kilpailun pelisäännöt. Alustatalouden verottamiseen otetaan tiukempi ote ja mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla voidaan automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotusta varten.

EU-tasolla Suomi edistää digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritystentietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä.

5.    Yritysverotukseen ei tule muutoksia, arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan 15 000 euroon

Akava tavoitteena on, että yrittäjän kokonaisverotusta kevennetään ensisijaisesti ansiotuloverotuksen kautta. Pienille ja keskisuurille yrityksille luodaan verokannustimia, joilla tuetaan työllistävien yritysten toimintaa, kasvua ja investointeja.

Hallitusohjelmassa linjataan, että ansiotuloverotukseen ei tehdä yleisiä kevennyksiä, mutta samalla varataan 200 miljoonaa euroa rahaa kompensoimaan välillisten verojen korotuksia pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläkeläisille ja yrittäjille. Hallitusohjelman mukaan työtulotuen käyttöönottoa selvitetään. Työtulotuki tulisi käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä vuoteen 2022 mennessä. Tuen toivotaan kannustavan yrityksiä työllistämään työntekijöitä mm. osa-aikatyöhön ja keikkatyöhön. Työtulotuki on mielenkiintoinen avaus, joka voi toteutuessaan parantaa itsensätyöllistäjien asemaa. Aloittavien pienyrittäjien tilannetta helpotetaan myös lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa.

Arvonlisäverotuksen osalta Akavan linjana on, että alv-velvollisuutta tulisi tarkastella kokonaisuutena työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen kannalta ja arvonlisäveron verohuojennuksen ylärajaa pitäisi nostaa. Hallitusohjelmassa yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 15 000 euroon. Tähän haetaan EU:lta poikkeuslupaa. Riskinä on, että alv-alarajan nosto luo osaltaan uuden kynnyksen kasvattaa yritystoimintaa. Alv-rajoissa olisi syytä huomioida myös kilpailuneutraliteetti, sillä eri toimialoilla on myös sivutoimisia yrittäjiä. Mikäli alv-alarajaa nostetaan kovin korkealle, sillä voi olla kilpailua vääristävä vaikutus.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen

Anu Tuovinen

Johtava asiantuntija

+358503086943

Lue lisää aiheesta