Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole yksiselitteinen asia. Aihe herättää aina keskustelua, hämmennystä ja ärtymystäkin: onko se naisen euro 84 vai 102 senttiä? Eikö jokainen pysty olemaan oman onnensa tai pikemminkin euronsa seppä?

Vanhemmilla on yhtä paljon joustomahdollisuuksia, sama korvaustaso, kummallakin 160 vanhempainpäivärahapäivää, molemminpuolinen mahdollisuus luovuttaa tai olla luovuttamatta omasta kiintiöstään 1–63 päivää ja pitää perhevapaita lapsen kahden vuoden ikään saakka. Miltä tämä kuulostaa? Taantumuksellista?

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen samapalkkaisuusohjelma valmistui puolentoista vuoden valmistelun jälkeen. Ohjelman päätavoitteena on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa.

Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -julkaisussa Hanna Sutela kirjoitti vuoden 2018 työolotutkimuksen tuloksista. Hän nosti esiin, kuinka tutkijat yllättyivät palkansaajien jaksamisongelmien kasvusta. Nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla ovat jaksamisongelmat kasvaneet jyrkimmin. Työuupumusta selvänä vaarana työssään pitävien naispalkansaajien osuus on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa 8 prosentista 19 prosenttiin.

Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita heikompi, ja heidät halutaan saada nykyistä tehokkaammin pysymään työelämässä. Ikääntyneet ovat yksi tärkeä ryhmä myös tavoitteessa saada Suomen työllisyysaste nostettua 75 prosenttiin. Todellisuus on kuitenkin karu: Ikäsyrjintä on Suomessa valitettavan yleistä ja kaikki ikääntyneet, myös korkeakoulutetut, kokevat työllistymisen vaikeaksi, ellei peräti mahdottomaksi.

”Voi kun ei koskaan olisi enää kiire.” Tämä oli 6-vuotiaan Loviisan toive, kun häneltä kysyttiin, minkä yhden asian hän muuttaisi työelämässä. Kuluva viikko on ollut lasten oikeuksien viikko ja tänään perjantaina 22.11. vietämme Lapsi mukaan töihin -päivää. Päivän tarkoituksena on tutustuttaa lapsia vanhempien työpaikkaan ja työhön sekä nostaa esiin lasten ääntä ja osallisuutta.