Ikä on vain numero

Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita heikompi, ja heidät halutaan saada nykyistä tehokkaammin pysymään työelämässä. Ikääntyneet ovat yksi tärkeä ryhmä myös tavoitteessa saada Suomen työllisyysaste nostettua 75 prosenttiin. Todellisuus on kuitenkin karu: Ikäsyrjintä on Suomessa valitettavan yleistä ja kaikki ikääntyneet, myös korkeakoulutetut, kokevat työllistymisen vaikeaksi, ellei peräti mahdottomaksi.

4.2.2020

Meillä on työmarkkinoilla iso joukko yli 50-vuotiaita, joiden osaaminen ja kyky oppia ovat ajan tasalla, fyysinen ja henkinen kunto hyvä sekä työmotivaatio ja muutosvalmius kohdallaan. Yli 50-vuotiaat, varsinkin korkeakoulutetut, haluavat myös pysyä työelämässä. Toiveet ja tavoitteet ovat siis yhteneväiset. Silti työnsaanti on heille hankalaa.

Ikääntyneiden työllistymiseen on esitetty runsaasti toimenpiteitä: osaamisen kehittämistä, tukea ja neuvontaa, matalan kynnyksen palvelupisteitä, ammatillisia opintokokonaisuuksia, henkilökohtaista opintoneuvontaa ja uraohjausta, työkyvyn arviointia, työharjoittelua ja palkkatukijaksoja. Työttömyysturvan lisäpäiväoikeutta on leikattu ja tämän niin sanotun työttömyysturvaputken leikkaamista edelleen tai poistamista kokonaan on myös esitetty, samoin eläkeikää on nostettu. Osa toimenpiteistä on toteutettu tai niiden toteuttamista suunnitellaan, mutta paljon on vielä tehtävää ikääntyneiden työllistyvyyden parantamiseksi.

 

Miksi yli 55-vuotiasta ei palkata?

 

Miksi työnantaja ei sitten palkkaa yli 55-vuotiasta? Perusteluina käytetään vääriä palkkatoiveita, oletusta hitaasta oppimiskyvystä, ennakkoluuloisuudesta ja heikosta muutosvalmiudesta. On totta, että palkkatason laskeminen aikaisemmasta on monesti tuskallista. Muutosvalmius, ennakkoluulottomuus ja oppimiskyky eivät kuitenkaan korreloi yksiselitteisesti iän kanssa. Silti ikääntyneistä puhutaan aina kuin kyseessä olisi yksi täysin homogeeninen joukko.

Se, että osaamisen kehittämistä ennakoitaisiin organisaatioissa nykyistä paremmin, tukisi ikääntyneiden uraa ja auttaisi ikääntyneitä työllistymään paremmin.  Akava ehdottaakin urakatsauksia työuran keskivaiheilla oleville. Urakatsaus tarkoittaa työelämätaitojen tarkastusjaksoa, jossa tarjotaan tukea osaamisen kehittämiseen.

Urakatsauksessa laaditaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa huomioidaan työkyky, työhyvinvointi ja valmius työelämän muutoksiin. Näin saataisiin tunnistettua oma osaaminen sekä selvitettyä osaamistarpeet, jotta työllistyvyys olisi aina, iästä riippumatta, mahdollisimman hyvä.

Tarvitsemme työmarkkinoille hyviä esimerkkejä ja suunnannäyttäjiä myös työnantajien joukossa. Tarvitsemme suunnannäyttäjiksi sellaisia työnantajia, jotka ymmärtävät työyhteisön diversiteetin arvon ja kykenevät näkemään työnhakijan iän takana. Asenteet ja kulttuuri ovat vaikeimmin muutettavia asioita, eikä niitä voi muuttaa suoralla sääntelyllä. Siksi meidän työelämässä olevien jokaisen tehtävä on ravistella asenteita, omiamme ja toisten, sekä muuttaa käsityksiämme.

Apuna asenteiden ravistelussa on myös tänään 4. helmikuuta Helsingissä Kaapelitehtaalla järjestettävä rekrytointi- ja uravalmennustapahtuma UusioUra https://www.uusioura.fi/. Tapahtuman tavoite on muuttaa käsityksiä yli 45-vuotiaista työntekijöistä ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Viime vuonna mukana oli yli 4000 osallistujaa. Tänä vuonna näytteilleasettajia on 60.

Ikä on todellakin vain numero. Lopetetaan ikään ja numeroihin tuijottaminen ja aletaan katsoa ihmistä, jokaista yksilönä ja ainutlaatuisena osaamiskokonaisuutena.

 

Lisätietoja:

Lotta Savinko

tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö

+358 40 5044356

Lue lisää aiheesta