EU-maiden valtionjohtajat keskustelevat torstaina alueen yhteisestä strategiasta koronasta irtaantumiselle. Syystä, sillä ilman EU:n sisämarkkinoiden asteittaista normalisointia taloutta ja työllisyyttä ei saada nousuun missään jäsenvaltiossa. Olemme toistemme tärkeitä kauppakumppaneita ja osana euroaluetta. Nousemme tästä alhosta joko yhdessä tai ei ollenkaan.

Uuden ajan kulkutautikriisi, josta tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet, on käsillä. Myös Euroopan unioni on saanut kokea sen kovan kaavan kautta. Kuka olisi vaikkapa kaksi kuukautta sitten uskonut, että rajat suljetaan, sisämarkkinat rikotaan ja jäsenmaat ovat kukin käpertyneenä siilipuolustukseen. Ikään kuin brexit-virus olisi tartuttanut kaikki 27 jäsenmaata.

Miltä pohjalta järjestetään jatkossa EU:n ja Britannian yhteiselo? Ero astuu voimaan 1. helmikuuta ja vuosi 2020 on siirtymäkautta, jonka aikana tuleva suhde on neuvoteltava.

Suomen kolmas Euroopan unionin puheenjohtajuuskausi on loppumaisillaan. Tammikuusta ruorin vääntäjäksi astuu Kroatia. On aika arvioida, miten puheenjohtajuus onnistui ja mitä saatiin aikaan.

Suomi teki EU-puheenjohtajamaana esityksen unionin monivuotisesta budjetista 2. joulukuuta 2019. Tulitus alkoi heti. Saksasta tuli näkemyksiä, että EU:n vuosien 2021–27 rahankäyttöä paisutetaan liikaa. Portugalin pääministeri tuomitsi esityksen aivan liian pienenä. Lähipäivinä kaikki ilmoittavat, että väärin valmisteltu ja ruusujen sijasta on jaossa lähinnä risuja. Tämä on täysin odotettua, kun eri osapuolet siirtyvät neuvotteluasetelmiin.

Euroopan komission lähiaikoina julkistettava toimintaohjelma saattaa olla SE kaikkien aikojen tärkein. Haasteet ovat mittavat.