EU-pääministerikokous paljon vartijana: Suomikin nousee tai kaatuu koronaan osana Eurooppaa

EU-maiden valtionjohtajat keskustelevat torstaina alueen yhteisestä strategiasta koronasta irtaantumiselle. Syystä, sillä ilman EU:n sisämarkkinoiden asteittaista normalisointia taloutta ja työllisyyttä ei saada nousuun missään jäsenvaltiossa. Olemme toistemme tärkeitä kauppakumppaneita ja osana euroaluetta. Nousemme tästä alhosta joko yhdessä tai ei ollenkaan.

22.4.2020

Toiseksi on realistista odottaa, että pysymme suljettuna EU:n ulkopuolisesta maailmasta vielä pitkään. Yhdysvallat sulkee rajoja entistä enemmän, Venäjällä Kremlin kulissien takana tilanne on yhtä korkealla kuin öljyn hinta ja kehitysmaat heikoilla voimavaroillaan voivat olla vielä pitkään syvässä pulassa taudin kanssa. Väylät ulkomaailmaan avautuvat luontevimmin siis ensin EU:n kautta, muualle valitettavasti vasta ”sitten joskus”.

Torstaina 23.4. EU-valtionjohtajien kokouksen pitäisi siis paaluttaa selviä askelmerkkejä EU:n yhteiselle koronasta irtaantumiselle terveystilanteen salliessa: mitä, missä, milloin? Ei voi olla niin, että Euroopan koronasta irtautumisesta tulee kaikkia haittaava sekava tilkkutäkki, vaan jokaista EU:n jäsenmaata hyödyttävä yhteensovitettu marssi.

Torstain kokouksen pääaiheisiin kuuluu myös koronaelvytys. Nopeita päätöksiä tarvitaan, sillä talous- ja työllisyysnäkymät ovat huiman huonoja. Viimeisimmät ennusteet 27 jäsenmaan yhteisölle kertovat työttömyyden tuplaantumisesta, mutta jääkö se tähänkään?

Tätä taustaa vasten uusi 100 miljardin euron Sure-työllisyystoimien rahasto saa todennäköisesti siunauksen valtionjohtajilta. Sen avulla jäsenmaat voivat rahoittaa työllisyystoimiaan, jotka koskevat myös itsensä työllistäjiä. Kyse on korona-aikaisesta ohjelmasta, joka on tarkoitus lopettaa tilanteen hellittäessä.

Toinen iso rahakokonaisuus on ehdotettu koronaelvytysrahasto, jolla laitettaisiin talouteen liikettä. Sivutukea tulisi EU:n tulevasta 2021–27 monivuotisesta budjetista. Koronaelvytysrahaston koko on vielä arvoitus. Esimerkiksi niukkalinjaisin Hollanti on ollut valmis laittamaan siihen omana panoksenaan miljardin pesämunan, kun taas Espanjan aloite lähtee 1,5 biljoonasta eurosta. Haitaria ja sopimista siis riittää.

Rahoitusmallina ovat esillä myös yhteiset joukkovelkakirjat eli bondit, mutta pohjoiset jäsenmaat eivät tunnetusti kannata mallia, jossa jäsenmaiden velat yleisesti yhteisvastuullistetaan. Ymmärrys on silti lisääntynyt Suomessakin sille, että esimerkiksi yhteiseurooppalaisten infrastruktuurihankkeiden, pandemioiden torjunnan ja uusien koronaelvytystoimien rahoittamisen määräaikaisesti joukkovelkakirjoilla ei pitäisi olla poissuljettua. Ne saattavat toteutua myöhemmissä vaiheissa.

Entä olisiko myös EU:n laajuinen muovivero olisi sopiva lähde koronatoimien rahoittamiseksi?

Suomea kokouksessa edustaa Sanna Marin, joka on nyt paljon vartijana muiden valtionjohtajien kanssa. Jos kokouksesta tulee pannukakku, jäävät kansalaisten odotukset eurooppalaista yhteistyötä kohtaan lunastamatta. Julkisuuteen välitetään lihava riita ja laihat tulokset. Talouden sijasta nousuun lähtevät korot ja työttömyysasteet.

Onnistuessaan kokous voi viitoittaa tietä koronasta irtaantumiselle, mutta myös entistä vahvemmalle eurooppalaiselle yhteistyölle. Sitä täytyy rakentaa esimerkiksi terveysasioissa.

 

Lisätietoja:

Markus Penttinen

Markus Penttinen

Kansainvälisten asioiden päällikkö

+358407728861

Lue lisää aiheesta