Elämää brexitin jälkeen – kahden kerroksen väkeä ja irtiottoja direktiiveistä

Miltä pohjalta järjestetään jatkossa EU:n ja Britannian yhteiselo? Ero astuu voimaan 1. helmikuuta ja vuosi 2020 on siirtymäkautta, jonka aikana tuleva suhde on neuvoteltava.

31.1.2020

Entäpä onko realistista saada aikaan ”hyvät ja syvät” suhteet, joita on Suomessakin toivottu? Erosta tehdyt periaatteelliset julistukset viittaavat kattavaan yhteistyöhön, mutta entä käytännän toteutus?

Näyttää siltä, että suhteista ei tule ainakaan syviä. Lontoossa on matalahkojen tavoitetasojen ohella pesäeron tekemisen meininkiä.

Syvät yhteistyösuhteet edellyttäisivät käytännössä Britannian jonkinasteista sitoutumista unionin lainsäädäntöön. Tämähän ei Boris Johnsonin brittihallitukselle käy. EU ei taas voi sallia kermankuorintaa Britannialle eli esimerkiksi talousetuja ilman mukana seuraavia direktiivejä.

Lopputulos näyttääkin kulkevan kohti EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen kaltaista järjestelyä muutamalla täydennyksellä. Tässä ennuste neuvottelujen kysymyskohtaisesta lopputuloksesta muutamissa asioissa. Ja silmäys siihen mitä brexitille käy pitkällä aikavälillä:

  1. Työntekijöiden ja ammatinharjoittajien vapaa liikkuvuus Britanniaan kutistetaan koskemaan tiettyjä korkeasti koulutettuja ryhmiä, mutta tällöinkään ei ole enää kyse ”vapaasta” liikkuvuudesta. Muille ryhmille tulee vielä tiukempia rajoituksia. Liikkuvuus Britanniasta EU-alueelle on asteen vapaampaa eikä tule niin selvää jakoa korkesti koulutettuihin ja duunariliikkujiin.
  2. Koulutus- ja nuorisovaihto-ohjelma Erasmuksen ja tutkimusohjelma Horisontin toiminta Englannin kanaalin yli jatkuu. Mutta rajoitetumpana siten, että Britanniasta tulee niin sanottu kolmas maa (EU:n ulkopuolinen). Britannian asema Erasmuksen ja Horisontin ”suurvaltana” eli suosituimman pään kohteena päättyy.
  3. Kauppasopimus perustuu vapaakauppaan, mutta ollaan kaukana nykytilanteesta eli sisämarkkinoista. Britannian osuus Suomen viennistä kutistuu keskipitkällä aikavälillä nykyisestä noin neljästä prosentista kolmeen ja tuonti kolmesta kahteen prosenttiin.
  4. Muun muassa siksi, että palvelujen vapaata liikkuvuutta ei voi toteuttaa ilman työntekijöiden ja ammatinharjoittajien liikkuvuutta, tulee ensin mainittuun huomattavia rajoituksia. Lontoon City rahoituspalveluineen saa kolauksen, mutta globaalien suhteittensa vuoksi pysyy tolpillaan.
  5. EU:n ja Britannian tulevan suhteen sopimuksessa on yleisiä, toisin sanoen heikkoja, toteamuksia kilpailua vääristävistä tuista, verotuksesta sekä työelämän, kuluttajansuojan ja ympäristön normeista. Iso-Britannia toteuttaa joitakin näyttäviä pesäeroja tietyistä EU:n säädöksistä, kuten työaikadirektiivistä ja pumppaa tukiaisia talouteensa miljardeja.
  6. Britannian yritys muuttua ”Euroopan Singaporeksi” laajoilla normien alasajoilla ei kuitenkaan onnistu kotimaisen vastustuksen vuoksi. Maahan alkaa pikkuhiljaa levitä brexit-krapula kaikkien seurausten alkaessa näkyä ja alkavat UK-USA-kauppaneuvottelut eivät ole pelkkää ruusuilla tanssimista.
  7. Usean miljoonan EU-alueelle jääneen britin ja toisaalta miljoonien Britanniaan jääneiden EU-kansalaisten oikeudet turvataan suurimmaksi osaksi. Britannian asema suomalaisten ajoittain suurimpana maastamuuttomaana Pohjoismaiden ulkopuolella rapautuu.
  8. Brysselissä Ranska tekee yrityksen palauttaa kielensä kommunikoinnin ykkösvälineeksi, mutta joutuu peräytymään. Euroopan parlamentin Winston Churchill-rakennuksen nimeä ei muuteta (WC puhui Euroopan Yhdysvaltojen puolesta).
  9. Skotlanti on viimein vuonna 2030 saanut oikeuden järjestää kansanäänestyksen erostaan Iso-Britanniasta ja tulos on ”kyllä” 55 prosentin kannatuksella. Maa alkaa valmistella EU-jäsenyyden hakua.
  10. Skotlannin EU-jäsenyyttä ei kuitenkaan ehditä toteuttaa, sillä koko Britannian unionimyönteiset nuoret sukupolvet astuvat äänestäjiksi ja päättäjiksi. Britannia jättää uuden jäsenhakemuksen, joka palauttaa maan unionin riveihin viimeistään vuonna 2050.

Lisätietoja:

Markus Penttinen

Markus Penttinen

kansainvälisten asioiden päällikkö

+358407728861

Lue lisää aiheesta