Korkeakoulutuksen saavutettavuus on oikeudenmukaisuuskysymys
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Näiden tavoitteiden toteutumista hallitus pyrkii parhaillaan toteuttamaan lausuntokierroksella olevan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman avulla. Kyse ei ole ainoastaan koulutuspolitiikasta. Koulutustaso on vahvavasti yhteydessä myös paremman työllisyyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin kanssa.
Syrjinnän ja rasismin poistaminen on myös elinkeinopolitiikkaa
Työministeri Haatainen aloitti kansainvälisen rasismin vastaisen viikon tiedotustilaisuudella, joka käsitteli työperäisen maahanmuuton vauhdittamista. Hän esitteli hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta joukon välttämättömiä toimenpiteitä.
Vammainen ei tarkoita osatyökykyistä
Osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen on ollut viime aikoina oikeutetusti esillä ministeri Haataisen asettaman selvityshenkilön loppuraportin valmistuttua. Raportissa tarkasteltiin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia ansiotyöhön ja sen kautta parempiin sosiaalisen elämisen edellytyksiin. Selvityshenkilön ehdotukset liiketoimintaperiaatteella toimivasta osatyökykyisten työllistämisen Suomen mallista vaikuttivat kiinnostavilta.
Maahanmuuttajissa on suuri työllisyyspotentiaali
Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella, tutkia ja yrittää. Tavoite on erittäin tärkeä, sillä koronapandemian aiheuttama poikkeustila ei ainakaan vähennä osaavan työvoiman tarvetta pienenevien ikäluokkien Suomessa. Kansainvälisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä tutkijoiden määrää on saatava kasvatettua heti, kun pandemiatilanne helpottuu ja se on mahdollista.
Tehdään työelämästä aidosti yhdenvertaisempi
Yhdenvertaisuus on jokaisen perusoikeus. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia katsomatta ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon ja vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen tai ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, vammaan, terveydentilaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään tekijään.
Työelämän yhdenvertaisuus edistyy työmarkkinajärjestöjen avulla
Uusi yhdenvertaisuuslaki laajensi syrjintää kokeneiden oikeussuojaa vuonna 2015. Pyrkimyksenä oli luoda lainsäädäntö, joka vahvistaa yhdenvertaisuutta kaikilla elämänalueilla. Akava osallistui lain valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa.