Yhdenvertaisesta työelämästä Suomen houkuttelevuustekijä

Suomen hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä ja kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä. Tavoitteita vauhdittaakseen se on esittänyt maahantuloprosessien tehostamista ja lainsäädäntömuutoksia. Toimet ovat erittäin kannatettavia, mutta ne eivät yksinään riitä. Suomalaisen yhteiskunnan tulee myös olla valmis vastaanottamaan tulijoita. 

13.9.2021

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen määrä kasvoi ennätyslukemiin viime vuonna . Yleisin syrjintäperuste yhteydenotoissa oli alkuperä. Alkuperään liittyvät yhteydenotot koskivat esimerkiksi syrjivää kohtelua palveluissa, syrjiviä asiakaspalvelun ohjeita, vartijoiden syrjivää toimintaa, ja syrjintää asuntomarkkinoilla. Toiseksi yleisin syrjintäperuste oli vammaisuus.  

Myös työelämässä syrjintä on vakava ja valitettavan yleinen ilmiö. Se oli yksityisten palveluiden ja koulutuksen ohella kaikkein yleisin elämänalue, johon liittyvistä tilanteista yhdenvertaisuusvaltuutettuun otettiin yhteyttä.  

Yleisellä tasolla tiedetään, että työelämässä syrjintä ja rasismi ilmenee useimmiten rakenteellisena ja tiedostamattomana, esimerkiksi itsensä kaltaisten ihmisten suosimisena rekrytoinneissa. Tällainen etnisen taustan, kielen tai kansalaisuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää paljastuu monista tutkimuksista (ks. esim. Ahmad 2019). On välttämätöntä, että ajatusmallit tiedostetaan ja niistä opitaan pois. 

Suomen lainsäädännössä kielletään yksiselitteisesti kaikenlainen syrjintä. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain mukaan ihmiset ovat samanarvoisia katsomatta alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen tai uskontoon. Viime vuonna julkaistun yhdenvertaisuuslain arviointihankkeen tuloksista kuitenkin ilmenee, ettei lain antama oikeussuoja ole yksilön kannalta riittävä. Syrjintä jää osin piiloon ja tunnistamatta. Valvontaviranomaisten resurssit ovat puutteelliset ja yhdenvertaisuusvaltuutetulla on liian rajoitettu toimivalta.    

Akava on kiirehtinyt yhdenvertaisuuslain uudistamista jo pitkään. Olemme esittäneet konkreettisia keinoja syrjinnän ja rasismin kitkemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Onneksi yhdenvertaisuuslain osittainen uudistaminen saatiin viimein kesän korvilla aloitettua. Työn on tarkoitus jatkua ensi vuoden puolelle. Työelämässä tarvitaan lisää tietoa lain velvoitteista, mutta myös voimakasta asennemuutosta syrjinnän kitkemiseksi. Ellemme tee yhteisiä toimia kaiken syrjinnän ja rasismin torjumiseksi, kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi tehtävät politiikkatoimet uhkaavat jäädä puolitiehen. 

Lisätietoja 

Ahmad 2019 Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla julkaisussa Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta: 

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162005/TEM_oppaat_10_2019_Tutkimusartikkeleita_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Akavan ehdotukset yhdenvertaisuuslain osittaisuudistukseen 

  1. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoitetta laajennetaan. Velvoite säädetään nykyisestä vähintään 30:stä henkilöstä vähintään 20 henkilöä työllistäviin yksityisiin ja julkisiin organisaatioihin.
  2. Yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään säännöllisesti yhdessä henkilöstön edustajien tai henkilöstön kanssa.
  3. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa lisätään antamalla valtuutetulle oikeus arvioida työelämässä tapahtuvaa syrjintää yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa myös yksittäistapauksissa.
  4. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on oikeus saattaa syrjintää koskeva asia nimettömänä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.
  5. Työsuojeluviranomaisten resursseja valvonnan tehostamiseksi lisätään.
  6. Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain velvoitteita yhdenmukaistetaan selkeyden ja oikeussuojan parantamiseksi.
  7. Osittaisuudistuksen valmistelussa selvitetään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mahdollisuutta määrätä hyvitystä syrjitylle.
  8. Anonyymiä rekrytointia edistetään.
  9. Edistetään ammattiliittojen järjestökanneoikeutta erityisesti syrjintään liittyvissä kysymyksissä.
  10. Vaikutetaan työelämän asenteisiin viestinnällä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Lisätietoja:

Miika Sahamies

Miika Sahamies

johtava asiantuntija

+358505305366

Lue lisää aiheesta