Kuluva sopimuskierros on viimeistään osoittanut työmarkkinajärjestelmän uudistustarpeen. Hajautunut työmarkkinajärjestelmä tarvitsee ratkaisuja, jotka vastaavat muuttuneeseen toimintaympäristöön. Erityisesti sovittelujärjestelmä ja työriitalaki on aikoinaan säädetty aivan toisenlaiseen toimintaympäristöön. Yhteisen työmarkkinamallin puuttuminen ja sovittelujärjestelmän ongelmat ovat omiaan aiheuttamaan yhä lisääntyviä työmarkkinahäiriöitä.

Ihmistieteiden näkökulmaa päätöksenteossa ja työelämässä on vahvistettava kansallisella strategialla, joka turvaa humanististen alojen koulutuksen, Akavan Erityisalat vaatii. ”Juuri humanistiopinnot valmentavat kriittisyyteen, monitahoiseen ongelmanratkaisuun ja empatiakykyyn, joita Suomi kriisien ratkaisussa nyt tarvitsee”, sanoo liiton puheenjohtaja Pasi Hario.

Suomalaiset ottavat voimakkaasti kantaa kulttuurin puolesta kansalaiskyselyssä. Kulttuuri koetaan peruspalveluna. Suurin yksimielisyys on siitä, että kulttuuripalveluja tulee tarjota kaikenlaisille ihmisille. Kulttuuria arvostavat eniten nuorimmat ja toisaalta iäkkäimmät. Perussuomalaiset erottuvat vähiten kulttuurimyönteisinä. Tutkimuksen toteutti Kantar Public Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hanketyöryhmä on julkaissut sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan loppuraporttinsa.

Työterveyshuollon roolista on keskusteltu puolesta ja vastaan jo pitkään. THLn tuoreen selvityksen mukaan työterveyshuollon sairaanhoitoon liittyy ongelmia. Työterveyshuolto on nähty työikäisten ohituskaistana, josta työikäiset saavat paremmin sairaanhoidon palveluja kuin muut kansalaiset. Väite pitää osittain paikkansa. Eriarvoisuutta on sekä työikäisten että muun väestönosan kesken. On kuitenkin hyvä muistaa, että näitä palveluja ei kustanneta julkisin verovaroin, vaan kustannukset jaetaan työnantajille ja työntekijöille.