Ruoka-alalta kasvua kansantalouteen ja hyvinvointia ihmisille
Ruoka-alan tuotekehityksessä ja viennissä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Akavan tuore ruokaohjelma korostaa myös ravitsemusneuvontaa kansanterveyden edistäjänä.
Akavan esitykset lainsäädäntömuutoksiksi – häirintä, epäasiallinen kohtelu ja väkivalta työssä
Akava esittää, että lainsäädäntöä tiukennetaan, jotta häirintää ja väkivaltaa työelämässä voidaan ennaltaehkäistä ja poistaa tehokkaammin. Muutokset voidaan tehdä työturvallisuuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Miten ydinvoiman käy EU:n energiapolitiikassa?
Taksonomia eli kestävän rahoituksen uudistus on puhuttanut jo jonkin aikaa Euroopan unionissa. Yksinkertaistaen EU:n tarkoituksena on määrittää kriteerit kestävälle rahoitustoiminnalle. Tämän avulla rahoittajien on helpompi valita ympäristön näkökulmasta suotuisampia sijoituskohteita ja yksityistä rahaa saadaan ohjattua kestäviin kohteisiin.
Suositus sukupuolivaikutusten arvioinnista päivitettiin
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat päivittäneet suosituksen työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arvioinnista. Päivitys on yksi useista toimenpiteistä, jotka kuuluvat hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelmaan vuosille 2020–2023. Ohjelma kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen toimenpiteet palkkatasa-arvon edistämiseksi vuosina 2020–2023. Ne on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä ja tavoitteena on naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen ja samapalkkaisuusperiaatteen toteutuminen.
Suhde someen kannattaa tehdä selväksi asiantuntijatyössä
Sosiaalinen media kuuluu asiantuntijan työhön. Alle viidesosa asiantuntijatyötä tekevistä luottaa kykyihinsä sosiaalisen median käyttäjänä, sanoo väitöstutkija Kaisa Pekkala. Korkeakoulutetun asiantuntijan olisi syytä miettiä itselleen viestintästrategia, neuvoo Arja Parpala. Heini Hult-Miekkavaara painottaa somea tärkeänä tutkitun tiedon viestintäkanavana.
EU:n hiilitullihanke on hyppy tuntemattomaan?
On kiistämätön tosiasia, että EU:n ja Suomen päästöjen osuus globaaleista päästöistä on alle 8 prosenttia ja Kiinan osuus on 27 prosenttia. Äkkiseltään ajatus, että EU ryhtyisi keräämään tullia hiilidioksidipäästöjen perusteella, kuulostaa hyvältä. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.