Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnassa ja kaikenlaisen syrjinnän kitkemiseksi työelämästä. Tekemistä riittää.
Minna Canth kirjoitti teoksessaan Tyttäriemme kasvatus (1874): ”Miten pontevasti valtio on pannut kaikki voimansa liikkeelle saadakseen monenlaisia ja kunnollisia oppilaitoksia ja kun käännymme katsomaan mitä tyttäriemme suhteen on tehty, ei löydy Suomesta tytöille oppilaitoksia ja koulutusmahdollisuuksia.”
Minna Canthin elinaikana ei tehty eroa yrittäjyyden ja työnteon välille. Se, miten leipä saatiin pöytään ei ollut merkityksellistä. Pääasia oli, että perheellä oli ruokaa ja vaatteita. Jokaisen oli keksittävä keinonsa elannon hankkimiseksi, tosin työn tekemisessä miehiä ja naisia sitoivat erilaiset säännöt. Elämä oli monella tapaa kovempaa. Jos työnteko toi vaurautta, sen katsottiin kertovan ahkeruudesta, ei ahneudesta.
”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, vaan ihmiskunnan kysymys”, kuului yksi kuuluisimmista Minna Canthin sitaateista 1800-luvulla. Vaikka tasa-arvokysymyksissä on edistytty reilussa sadassa vuodessa, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ei ole vieläkään saavutettu missään päin maailmaa. Sukupuoli vaikuttaa edelleen monella eri tasolla työuriin Suomessakin.
Huomenna 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Tänä vuonna hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta. Minna Canth oli kirjailija, lehtinainen ja yrittäjä. Hän oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä tasa-arvon ja koulutuksen edistäjä. Kaikkinainen tasa-arvo oli Canthin keskeinen teema.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.
Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.
