Minnasta mallia – nainen yrittäjänä

Minna Canthin elinaikana ei tehty eroa yrittäjyyden ja työnteon välille. Se, miten leipä saatiin pöytään ei ollut merkityksellistä. Pääasia oli, että perheellä oli ruokaa ja vaatteita. Jokaisen oli keksittävä keinonsa elannon hankkimiseksi, tosin työn tekemisessä miehiä ja naisia sitoivat erilaiset säännöt. Elämä oli monella tapaa kovempaa. Jos työnteko toi vaurautta, sen katsottiin kertovan ahkeruudesta, ei ahneudesta.

20.3.2019

Tänä päivänä työtä luokitellaan sen mukaan, millä tavalla sitä tehdään. Palkkatyö, itsensä työllistäminen ja yrittäjyys ovat työtä, joilla on erilaiset säännöt ja erilainen turva. Työn muoto määrittää työttömyyden, sairauden, perheellistymisen ja vanhuuden riskin, turvan ja toimeentulon. Työelämä on monimutkaisempaa kuin 1800-luvulla, mutta toisaalta sosiaaliturva, työhyvinvointi, työterveyshuolto ja koulutusmahdollisuudet ovat kattavasti kaikkien ulottuvilla. Miehillä ja naisilla on ainakin teoriassa samat mahdollisuudet tehdä työtä ja vaurastua.

”Kuta enemmän ihmiskunta lisääntyy, sitä ankarammaksi käy taistelu olemisen puolesta. Elatuksen hankkiminen on kaikille olennoille, eläimille samoin kuin ihmisillekin, oikeus ja velvollisuus.”

Minna Canthille kauppiaan ura lankesi olosuhteiden pakosta puolison kuoltua. Perheen toimeentulo oli turvattava, joten Minna otti vastuulleen äidin ja veljen pyörittämän kauppaliikkeen Kuopiossa. Nykyään yrittäjyys on pääosin haluttu tapa työllistyä. Tilastokeskuksen mukaan yrittäjiä on Suomessa noin 315 000, joista 41 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Yrittäjyys kiinnostaa erityisesti miehiä, joita on yrittäjistä 67 prosenttia.

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen mukaan työnantajayrittäjistä 64 prosenttia ja itsensätyöllistäjistä 39 prosenttia oli hakeutunut omasta halustaan yrittäjäpolulle. Tämä näkyy innostuneisuutena ja työtyytyväisyytenä sekä miesten että naisten keskuudessa.  Naisilla yrittäjyys oli olosuhteista johtuvaa yleisemmin (23 prosenttia) kuin miehillä (17 prosenttia), joista noin puolet oli selvästi yrittäjähakuisia. Uusi työn muoto ns. kombityö yhdistelee vaihtelevasti yrittäjänä ja palkansaajana tehtyä työtä. Tämä on yleisempää nuorille alle 35-vuotiaille yrittäjille ja itsensätyöllistäjille. Yrittäjältä vaaditaan monipuolista osaamista neuvoteltaessa työstä ja sen hinnasta. Miehistä 31 prosenttia suunnitteli palkkaavansa lisätyövoimaa seuraavan vuoden aikana, kun naisista vain 18 prosenttia ajatteli samoin.

Akavan tavoitteena on, että työllisyysaste nostetaan vähintään 75 prosenttiin. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, kaikenlaisen työn ja yrittäjyyden lisääminen on tärkeää. Suomalaisen yrittäjyyspolitiikan pitää kannustaa yrittäjyyteen ja pyrkiä nostamaan yrittäjien määrää, luomaan kasvua ja sen kautta uutta työtä ja toimeentuloa. Yrittäjäksi ryhtymisen tulee olla vapaaehtoista ja helppoa ja yrittäjän työhyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Minnan työssä jaksamisesta ei välttämättä ulkopuolelta kyselty, mutta oman aikamme yrittäjien ei tarvitse selvitä ilman tukea ja työterveyspalveluita.

Minna Canth oli aikansa supernainen, joka hoiti kodin ja perheen, pyöritti yritystä, kirjoitti ja osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänkin koki varmasti riittämättömyyttä, uupumista ja jopa kiukkua elämän epäreiluuden edessä sekä kirosi aikansa yhteiskunnallisia rakenteita. Minna ei kuitenkaan jäänyt itkemään kohtaloaan. Toiminnan naisena hän rakensi elämänsä uudelleen ja vaikutti osaltaan siihen, että me tulevat sukupolvet pääsemme helpommalla. Kiitos Minna, nyt on meidän vuoromme jatkaa raivaamallasi tasa-arvon tiellä.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen

Anu Tuovinen

Johtava asiantuntija

+358503086943

Lue lisää aiheesta