Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 2 §:n muuttamisesta

02.01.2018

Akava toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 2 §:n muuttamisesta muun muassa että ehdotus vähentää byrokratiaa ja helpottaa tarpeiden mukaista osaamisen kehittämistä työttömänä. Akava korostaa, että uudistuksen on monipuolistettava opiskeluvaihtoehtoja ja tulevaisuudessakin työttömällä on aito mahdollisuus omahtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla. Korkeakouluja on ohjattava ja kannustettava kehittämään uudenlaisia kokonaisuuksia lyhytkestoisiin koulutustarpeisiin. Akava huomauttaa, että järjestelmällisellä, monipuolisella ja jatkuvalla työssä olevien osaamisen kehittämisellä voidaan ehkäistä tehokkaimmin työttömyyttä.

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 2 §:n muuttamisesta

Opiskelu ja osaamisen kehittäminen ovat järkevintä työttömyysajan käyttöä

Lausunnon pääkohdat:

  • Ehdotus vähentää byrokratiaa ja helpottaa tarpeiden mukaista osaamisen kehittämistä työttömänä.
  • Uudistuksen on monipuolistettava opiskeluvaihtoehtoja, ei kavennettava niitä. Tulevaisuudessakin työttömällä on oltava aito mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla.
  • Kuuden kuukauden opiskelun on oltava mahdollista, vaikka kyseessä olevat opinnot kokonaisuutena kestäisivät yli puoli vuotta.
  • Tarvitsemme maakuntien järjestämää sekä työllisten että työttömien työurien tukemiseen uudenlaista palvelumuotoilua, mikä yhdistää koulutuksen sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut uudenlaisiksi ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi.
  • Korkeakouluja on ohjattava ja kannustettava kehittämään uudenlaisia kokonaisuuksia lyhytkestoisiin koulutustarpeisiin.
  • Systemaattisella, monipuolisella ja jatkuvalla työssä olevien osaamisen kehittämisellä voimme ehkäistä tehokkaimmin työttömyyttä.

Akava on tyytyväinen hallituksen esitykseen, jonka avulla työttömien opiskelu ja osaamisen kehittäminen helpottuisivat. Ehdotus vähentää byrokratiaa ja mahdollistaa työttömyysajan käytön nykyistä paremmin. Toisaalta työnhakuvelvoitteen pysyminen kuuden kuukauden opintojenkin aikana tukee tavoitetta nopeasta siirtymisestä takaisin työmarkkinoille.

Esityksen mukaan työnhakijalla olisi oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä, jos opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta ja antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa.

Akava pitää erittäin hyvänä, että työ- ja elinkeinotoimisto ei tekisi arviota työnhakijan yksilöllisestä koulutustarpeesta kuuden kuukauden opintojen kohdalla. Tämä arvion tekeminen on eräs omaehtoisen opiskelun merkittävistä ongelmista, koska TE-toimistoissa ei useinkaan ole tietoa ja osaamista korkeakoulutettujen tutkinnoista, työurista ja tarvittavista osaamisista. Laki lähtisi siitä, että uusi opiskelumahdollisuus olisi ensisijainen suhteessa omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella.

Koulutusta oltava tarjolla erilaisiin tarpeisiin

Akava näkee, että on äärimmäisen tärkeää tarjota tulevaisuudessakin työttömille tarpeen mukaisia mahdollisuuksia opiskeluun. Pidempiaikainen omaehtoinen opiskelu on edelleen monelle paras ja tarkoituksenmukaisin opiskelumuoto, ja sen on oltava jatkossakin aidosti mahdollista.

Koulutustarjonta korkeasti koulutetuille on korkeakouluissa usein pitkäkestoista kokonaiskestoltaan, mutta osasuorituksetkin ovat jo usein merkityksellisiä. Onkin todella tärkeää, että kuuden kuukauden opiskelu on mahdollista, vaikka kyseessä olevat opinnot kokonaisuutena kestäisivät yli puoli vuotta.

Korkeakoulutettujen työttömien osaamisen kehittämiseen on ollut erittäin vähän tarjolla TE-toimistojen tarjoamaa työvoimakoulutusta. Tämän vuoksi omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on ollut äärimmäisen tarpeellinen mahdollisuus monelle korkeakoulutetulle.  Korkeasti koulutettujen työurat ovat niin moninaisia, että ammatillisuus on osaamisen kehittämisessä käsitettävä laajasti – tämä onkin nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä erittäin hyvä lähtökohta.

Akavalaisten liittojen tekemät selvitykset osoittavat, että opiskelu tukee työttömien työhön pääsyä myös muulla tavoin kuin ”puhtaan” osaamisen kehittymisen kautta. Verkostoituminen, vertaistuki ja ideoiden saaminen työllistymisen vaihtoehdoista ovat esimerkkejä tällaisista myönteisistä vaikutuksista.

Työttömyys on korkeakoulutettujen keskuudessa nyt laskussa, mutta työttömyys tullee kuulumaan tulevaisuudessa yhä useamman työuraan. Taloudellisen taantuman aika osoitti kipeällä tavalla työvoimapalveluidemme ongelmat. Palveluiden puute ja rajoitetut mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan aiheuttavat monelle korkeakoulutetulle sietämättömiä tilanteita.

Työllisyyden hoito edellyttää, että työttömät saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin tarkoituksenmukaisesti työmarkkinoille. Tämän vuoksi on etsittävä jatkuvasti koulutuksen ja tuen muotoja, joissa työtön pääsee käyttämään koko työttömyysaikansa tehokkaasti.

Tarvitaan uudenlaista palvelumuotoilua

Lausunnoilla oleva uudistus lisännee lyhytkestoisen koulutuksen kysyntää. Tämä edellyttää, että myös korkeakouluja on ohjattava ja kannustettava kehittämään uudenlaisia kokonaisuuksia uudelle kohderyhmälle.

Tarvitsemme sekä työllisten että työttömien työurien tukemiseen tulevaisuudessa uudenlaista palvelumuotoilua, mikä yhdistäisi koulutuksen sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut uudenlaisiksi ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi. Tällaisissa ohjelmissa olennaista on kustannustehokkaan palvelun kokoaminen usean palveluntarjoajan tarjonnasta asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla. Maakunnissa onkin oltava runsaasti osto-osaamista sekä niiden on otettava vahva koordinoiva rooli palveluiden kehittämiseksi.

Maakuntauudistuksen mukana tuleva kasvupalvelu-uudistus avaa uusia mahdollisuuksia työttömien palveluiden kehittämiselle. Mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää kuitenkin selvää kansallista koordinaatiota ja myös selviä normeja lailla. Ilman TEM:n ja OKM:n toimintojen hyvää koordinaatiota kuluu valtavasti hukkaan resursseja. Maakunnilla on oltava velvoite tehdä yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa korkeakoulutettujen neuvonta- ja osaamisen kehittämisessä sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa. Kasvupalvelu-  ja työvoimakoulutusten tehtäviä ja koulutuksellista työnjakoa on vielä merkittävästi kehitettävä.

Näyttää siltä, että kategorinen raja tutkintoon johtavan opiskelun ja muun opiskelun välillä ei ole mielekäs. Tähän rajaan on tyssäämässä esimerkiksi kustannustehokkaiden muuntokoulutusten resursointi ja kehittäminen. Ohjelmalliset koulutuskokonaisuudet ja työttömille räätälöidyt koulutukset voisivat säästää sekä koulutuksellisia resursseja että lyhentää työttömyysaikoja.

Kaikkien työllisyyttä tukevien palveluiden onnistuminen mitataan ennen kaikkea sillä, miten niiden avulla onnistutaan tukemaan työllisyyttä ja ehkäisemään ennalta työttömyyttä. Osaamisen kehittämisen osalta työttömänä opiskelu tulee tavallaan aina liian myöhään. Vain systemaattisella, monipuolisella ja jatkuvalla työssä olevien osaamisen kehittämisellä voimme ehkäistä tehokkaimmin työttömyyttä.

Akava ry

Sture Fjäder, puheenjohtaja
Pekka Piispanen,  johtaja

Lausunnon tunnistetiedot

Lausuntopyyntö 7.11.2017/Dnro TEM/2071/03.01.01/2017, TEM069:00/2017
Lausunnon diaarinumero Dnro 146/62/2017
Lausunnon päiväys 21.12.2017
Laatija Ida Mielityinen

Lue lisää aiheesta