
Akava: Sosiaaliturvaa uudistettava lisäämällä ennaltaehkäisyä ja kannustavuutta
Akava katsoo, että sosiaaliturvauudistus on yksi merkittävimmistä tällä hallituskaudella aloitettavista uudistuksista. Akava pitää hyvänä, että sosiaaliturvauudistus toteutetaan tutkittuun tietoon perustuen, vaiheittain ja useassa osassa.

Akava: Alustataloudelle pitää laatia yhtenäiset EU-tason pelisäännöt
Akava pitää tärkeänä, että alustatyötä tekevän asemaa selvennetään EU-tasolla. Akava painottaa, että alustataloutta ei saa käyttää työehtojen polkemisen välineenä tai verojen kiertämiseen.

Akava: Hallituksen esittelemä perhevapaauudistus ei lisää työllisyyttä
Akava on pettynyt, että hallituksen perhevapaauudistusta koskevat linjaukset eivät vahvista työllisyyttä. Vanhempien välisen tasa-arvon tulisi vahvistua enemmän.

SAK, Akava ja STTK: Ilmastopolitiikassa tarvitaan kunnianhimoisia päästövähennyksiä, työllisyysvaikutusten arviointia ja osaamisen päivittämistä
Hallitus kokoontuu tänään pohtimaan lisätoimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK antavat tukensa hallituksen hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteelle. Samalla ne muistuttavat, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu varmimmin, kun se on oikeudenmukaista ja koetaan reiluksi. On tärkeää, että ilmastoseminaarissa päätetään konkreettisista oikeudenmukaisen siirtymän toimista.

Akavan koulutuspolitiikan johtavaksi asiantuntijaksi Emmi Venäläinen
Akavan koulutuspolitiikan johtavaksi asiantuntijaksi on valittu yhteiskuntatieteiden kandidaatti Emmi Venäläinen. Hän aloittaa tehtävässä 3. helmikuuta 2020. Venäläinen työskentelee vaikuttamisen tiimissä ja hänen päävastuullaan ovat yliopisto- ja tiedepolitiikan asiat.

Akava: Työllisyystoimenpiteissä on edettävä nopeasti
Akavan hallitus painottaa työllisyystoimenpiteiden kiireellisyyttä keskusteltuaan kokouksessaan Suomen työmarkkinatilanteesta ja työllisyystoimenpiteistä. Ruotsin työmarkkinaministeri Eva Nordmark vieraili Akavan hallituksen kokouksessa ja kertoi maan työllisyyspolitiikan painotuksista viime vuosina. Ruotsin työllisyysaste on kesän jälkeen alentunut hieman, mutta on edelleen 77 prosenttia. Suomessa työllisyysaste on syksyn aikana pysähtynyt 72,6 prosenttiin.