Uraguru

Klikkaa kuvaa ja kokeile, voisiko Uraguru auttaa sinuakin

Akavan Uraguru on chattibotti, joka neuvoo, ohjaa ja tsemppaa asioissa, jotka työelämässä askarruttavat. Kokeile, miten Uraguru voi auttaa sinua!

Avainsanat

työelämä työllisyys Uraguru

Lue lisää aiheesta

Akavan työllisyys- ja maahanmuuttolinjaukset

Akava korostaa työllisyys- ja maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan, että työssäkäyvät tuottavat hyvinvoinnin edellytyksiä koko väestölle. Hyvinvointi voi muodostua sitä suuremmaksi, mitä suurempi osa väestöstä on työssäkäyviä. Työllisyysastetta voidaan nostaa panostamalla muun muassa siihen, että työn vuoksi muuttaminen on helpompaa ja pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja maahanmuuttajataustaiset työllistyvät paremmin.

Tämä on Akava Leadership

Akava Leadership on johtamis- ja esihenkilötyötä tekevien tueksi perustettu verkosto ja alusta aktiiviselle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Liity mukaan LinkedIn-ryhmään. Akava Leadership on avoin kaikille teemoista kiinnostuneille.

Akavan ehdotukset työllisyyden parantamiseksi

Akavan tavoitteena on 75 prosentin ylittävän työllisyysasteen saavuttaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan suurempia ja pienempiä työllistämistoimia, vastuullisia tekoja. Tuomme keskusteluun 40 ehdotustamme Suomen työllisyyden parantamiseksi.

Lapset, perhe ja työelämä – Ratkaistavissa oleva palapeli

”Voi kun ei koskaan olisi enää kiire.” Tämä oli 6-vuotiaan Loviisan toive, kun häneltä kysyttiin, minkä yhden asian hän muuttaisi työelämässä. Kuluva viikko on ollut lasten oikeuksien viikko ja tänään perjantaina 22.11. vietämme Lapsi mukaan töihin -päivää. Päivän tarkoituksena on tutustuttaa lapsia vanhempien työpaikkaan ja työhön sekä nostaa esiin lasten ääntä ja osallisuutta.

Meillä on matkaa syrjintävapaaseen työelämään

Suomalainen työelämä ei ole syrjinnästä vapaa alue, päinvastoin. Tätä valitettavaa asiaa todistaa juuri julkaistu Koneen säätiön rahoittama tutkimus ”When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market”, jossa tutkittiin työsyrjintää. Tutkimuskohteena oli maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden tai kasvaneiden lapsien kohtaama syrjintä suomalaisessa työelämässä.