– Yli vuoden kestänyt työttömyys eli pitkäaikaistyöttömyys on viime kuukausina kasvanut lähes saman verran kuin 3–12 kuukauden mittaiset työttömyydet ovat vähentyneet. Työttömyyden pitkittyminen pitäisi saada katkaistua, jotta työttömien kokonaismäärä vähenisi. Korkeakoulutettujen tilanne on hankalampi, sillä heidän joukossaan vähintään kolmen kuukauden mittaiset työttömyysjaksot ovat nousussa, toteaa pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Uudet työttömyysjaksot ovat pudonneet keväällä tapahtuneen nousupyrähdyksen jälkeen normaalille tasolle. Ne eivät voi vähentyä kovin paljoa lisää, joten sieltä ei saada apua työttömyyden alentamiseen, Sorjonen huomauttaa.
– Kokoaikaisesti lomautettuja on edelleen poikkeuksellisen paljon. Joulukuun lopussa heitä oli 72 tuhatta. Osa lomautuksista voi yhä muuttua irtisanomiseksi. Mielestäni koronarokottamisen nopeus ja laajuus on olennaisin lääke tämän välttämiseksi. Nopea rokottaminen sallii paluun normaaliin elämään ja juuri se vähentää nopeasti lomautusten ja työttömien määrää, Sorjonen toteaa.
Lomautukset toivat joustoa kriisissä
Määräaikainen lainsäädäntö, jolla muutettiin yksityisen sektorin lomautusmenettelyn kestoa, tuli voimaan huhtikuussa 2020 ja päättyi vuoden lopussa.
– Työmarkkinajärjestöjen esityksestä tehdyillä toimenpiteillä oli suuri merkitys, ne alensivat työvoimakustannuksia, tukivat yritysten toimintaedellytyksiä ja auttoivat välttämään konkursseja. Esimerkkejä tästä ovat, että yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksuja alennettiin tilapäisesti 910 miljoonalla vuoden 2020 loppuun asti ja lomautusprosessia nopeutettiin tilapäisesti yt- ja työsopimuslaeissa yhteensä kymmeneen päivään, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
– Huhtikuun aikana lomautettujen määrä nousi 98 200 henkilöllä. Palkkakustannusten säästöä lomautusmenettelyn nopeuttamisesta kertyi yrityksille säästöä pelkästään huhtikuun aikana 150 ja 440 miljoonan euron välillä. Tällä oli suuri vaikutus yritysten toiminnassa vuositasolla, vaikka lomautettujen määrä väheni ja vaihteli. Työmarkkinajärjestöjen ratkaisukyky toimi ja lomautusjärjestelmämme osoitti toimivuutensa, jatkaa Murto.
Lomautettu ja työttömäksi jäänyt tarvitsee nopeaa tukea
Koronakriisin aiheuttamien lomautusten takia on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että osaamisen kehittäminen on lomautetuille helppoa ja houkuttelevaa. Mahdollisuus kehittää osaamistaan auttaa ylläpitämään toimintakykyä ja osallisuutta vaikeassa tilanteessa. Osaamisen kehittäminen tukee työllistymistä. Akava ehdottaa seuraavia toimia:
1. Kehitetään palveluita vastaamaan osaamistarpeisiin
Tuodaan tehokkaammin esiin TE-palvelujen vaihtoehtoja, kuten uraohjausta ja koulutusmahdollisuuksia lomautetuille. Akava tarkastelee erityisesti korkeakoulutettujen palvelutarjontaa keväällä tehtävässä Akava Works -selvityksessä.
2. Lisää muunto- ja täydennyskoulutuksia
Tarvitaan tiiviitä muunto- ja täydennyskoulutuksia varsinkin aloille, joissa on pulaa työvoimasta. Lisäksi tulee vastata yleisiin osaamistarpeisiin, esimerkiksi moninaisia digitaitoja tarvitaan kaikilla aloilla. Kootaan työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä tiedot lyhytkestoisen koulutuksen tarjonnasta verkkoon, jotta lomautettujen on helppo löytää tarvittava koulutus.
3. Lisää avointa verkko-opetusta
Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä avaamaan verkossa lisä- ja täydennyskoulutuskokonaisuuksia myös lomautetuille ja työttömille. Korkeakoulujen rahoitusta pitää uudistaa niin, että se kannustaa koulutuksen järjestäjiä avaamaan koulutustarjontaansa.
4. Omaehtoinen opiskelu lomautetuille
Korkeakoulutetut turvautuvat omaehtoiseen opiskeluun usein siksi, ettei muuta soveltuvaa TE-palvelujen koulutusta ole tarjolla. Sen työvoimapoliittisen ohjauksen pitää perustua ennakointitietoon. Päätösten tulisi olla yhteneväisiä koko maassa.
5. Korkeakoulukampuksille TE-palvelupiste
Tiivistetään korkeakoulujen ja TE-palvelujen yhteistyötä. Näin voidaan tukea lomautettujen ja työttömien lisäksi vastavalmistuneita työllistymisessä.
Tutustu katsaukseemme Akava Works -lomautus- ja työttömyyskatsaus 12/2020 – väheneekö työttömyys lisää?
Yhteyshenkilöt
pääekonomisti Pasi Sorjonen
Puh. +358505575271
työmarkkinajohtaja Katarina Murto
Puh. +358505689188