Nykyinen järjestelmä perustuu 1960-luvulla säädettyyn työriitalakiin. Työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi erityisesti viime vuosina. Akava ja sen neuvottelujärjestöt pitävät tärkeänä, että työmarkkina- ja sovittelujärjestelmää kehitetään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin.
– Jotta sovittelutoiminta on tehokasta, toimivaa ja tuloksellista, päätoimisten sovittelijoiden määrää pitää lisätä. Sovittelijoiden osaamiseen ja sovittelutoiminnan puolueettomuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Esitämme, että sovittelumenettelyä täsmennetään: laissa pitää säätää määräajat sovittelun aloittamiseen, sovitteluprosessin kulkuun ja pakollisen sovintoehdotuksen antamiseen. Lisäksi sovintoehdotuksen pitää olla julkinen, kun osapuolet ovat esittäneet kantansa sovintoehdotukseen, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
– Esitämme, että sovittelijatoimiston yhteyteen perustetaan uudeksi toimielimeksi puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Puolueeton tilannekuva talouden tilasta ja sektori- ja alakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja auttaisivat neuvottelujen etenemistä, Murto jatkaa.
Akava katsoo, että työmarkkinoiden toiminnan pitää jatkossakin perustua sopimiseen. Työ- ja virkaehdoista pitää sopia kattavasti työ- ja virkaehtosopimuksissa.
– Sopimustoiminnan lähtökohtana on jatkossakin sopimukseen pääseminen ensisijaisesti neuvotteluosapuolten kesken. Työmarkkinat ja kollektiivinen työehdoista sopiminen näyttää kuitenkin muuttuneen yhä hajanaisemmaksi. Tämä lisää alttiutta työriitojen syntymiseen tulevilla sopimuskierroksilla, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
– Nykyinen sovittelujärjestelmä perustuu pitkälti sovittelun aloittamiseen vasta, kun työriita on jo kärjistynyt. Sovittelutoiminnan pitää olla ennakoivampaa. Sovittelijan tehtäviä on laajennettava ja täsmennettävä myös siten, että sovittelijalla on velvollisuus tarvittaessa edistää neuvotteluiden etenemistä jo hyvissä ajoin ennen kuin työriita kärjistyy, Hankamäki jatkaa.
– Nykyisen järjestelmän mukainen niin sanotun yleisen linjan vaaliminen estää alakohtaisten ratkaisujen rakentamisen ja palkkatasa-arvon huomioon ottamisen sovittelujärjestelmän kautta. Kun toimialojen tilannetta ja erityisesti naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla, lakkoherkkyys ja työmarkkinahäiriöt lisääntyvät. Sovittelujärjestelmä ja sovittelija eivät voi toimia muutosten ehdottomana tulppana, huomauttaa puheenjohtaja Olli Luukkainen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOsta.
– Sovittelijalla pitää olla velvollisuus antaa sovintoehdotus ottaen huomioon yleinen taloustilanne, mutta erityisesti kyseisen toimialan tilanne sekä työn vaativuuteen ja sen edellyttämään osaamiseen nähden oikeudenmukaiseen palkkakehitykseen liittyvät seikat sekä työntekijöiden saatavuus. Sovittelijan ei pidä olla velvollinen rajoittamaan sovintoehdotuksen sisältöä jo tehtyjen sopimusten sisällön perusteella, Luukkainen sanoo.
Tutustu esitykseen osoitteessa www.akava.fi/uusisovittelujarjestelma
Lisätiedot
Työmarkkinajohtaja Katarina Murto, Akava, puh. 050 568 9188
Puheenjohtaja Teemu Hankamäki, Ylemmät toimihenkilöt YTN, puh. 040 709 6681
Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, puh. 0500 652 872
