Akavan lausunto luonnokseksi Sisäisen turvallisuuden rahaston Suomen ohjelmaksi 2021–2027

Luonnos Sisäisen turvallisuuden rahaston Suomen ohjelmaksi 2021–2027

Akava kiittää sisäministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Sisäisen turvallisuuden rahaston Suomen ohjelmaksi 2021–2027.

Yleistä

Ohjelman luonnoksen alussa kuvataan hyvin nykyiset ja tulevat sisäisen turvallisuuden ongelmat: ”Teknologian ja rikollisuuden kehittyminen, eriarvoisuuden kasvu ja syrjäytymisen lisääntyminen, muuttoliikkeeseen liittyvät turvallisuusnäkökulmat, julkisen talouden ongelmat ja ääriliikkeet ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka vaikuttavat nopeastikin turvallisuustilanteeseen.”

Sama toimintaympäristön muutos on tunnistettu myös valtioneuvoston 20.5.2021 hyväksymässä sisäisen turvallisuuden selonteossa, jossa myös nostetaan esille viranomaisten osaamisvaatimusten moninkertaistuminen sekä lisäresurssien tarve. Kuten selonteossakin todetaan, jotta Suomi on tulevaisuudessa maailman turvallisin maa, edellyttää se panostusta sisäisen turvallisuuden laadukkaisiin palveluihin ja osaavaan henkilöstöön.

Riittävät resurssit varmistettava

Akava korostaa, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden hyvä huolehtiminen edellyttää poliisin, tullin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen resurssien varmistamista. Sama koskee tuomioistuinlaitoksen voimavaroja, jotta kansalaiset saavat asiansa käsittelyyn ilman tarpeetonta viivytystä. Vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden merkitys korostuu entisestään, ja kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon on vahvistettava.

Sisäisen turvallisuuden rahaston ohjelman mukaan ”Tavoitteena on saavuttaa suorituskyky, jolla poliisi pystyy tarvittaessa kaikkialla maassa hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä viivytyksettä sekä hälytysluonteisista että ennalta tiedossa olevissa tilanteissa.” Akava katsoo, että valtionhallinnon tulevien vuosien rahoituskehykset eivät tue tämän tavoitellun tilan saavuttamista.

Tarve sisäisen turvallisuuden ja oikeushallinnon resurssivajeen paikkaamiseen on tuotu esille myös sisäisen turvallisuuden selonteossa. Pelkästään sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon pysyvän henkilöstömäärän säilyttäminen vuoden 2020 tasolla edellyttäisi lisäresursseja.

Poliisin osalta koulutusmäärät on nyt mitoitettu hallitusohjelman mukaiseen poliisien määrän nostoon 7500 poliisiin. Tavoitteen saavuttaminen näyttää haasteelliselta, kun nykyrahoituksella edessä on tilanne, jossa kaikille valmistuneille ei ole tarjolla virkaa. Tilanne on ristiriitainen, sillä sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan poliiseja tulisi olla vuonna 2030 noin 8200.

Poliisin tutkinta- ja valvontaresurssien puute vaikeuttaa erityisesti piilorikollisuuden kuten huumausaine- ja talousrikollisuuden paljastamista. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) arvion mukaan rikostorjunnan luvuissa tulee näkymään myös valvonnan sekä poliisipartioiden ennalta ehkäisevän toiminnan, mukaan lukien huumausainevalvonnan, tason lasku. Poliisin panostaessa väheneviä resursseja entistä enemmän vakavan rikollisuuden selvittämiseen ja vähentäessä valvontaa jää päivittäisrikollisuuden selvittäminen heikommalle. Vaarana on, että kansalaisten odotuksiin pystyään vastaamaan nykyistä huonommin.

Lausuntokierroksella olevassa ohjelmassa tunnistetaan hyvin viranomaisten tarpeet ja tulevaisuuden uhkakuvat. Moni uhkakuvista liittyy ns. piilorikollisuuteen, kuten ihmiskauppaan ja huumerikollisuuteen, joita poliisi ja muut viranomaiset paljastavat omalla toiminnallaan. Perinteisen rikollisuuden lisäksi joudutaan huomioimaan myös erityyppinen verkossa tapahtuva toiminta, kuten väkivaltainen radikalisoituminen, vihapuhe ja maalittaminen, jolla pyritään vaikuttamaan viranomaisten toimintaan.

EU:n uusi tietosuojadirektiivi on aiheuttanut sen erilaisten tulkintojen vuoksi ongelmia viranomaisten keskinäisessä tiedonvaihdossa. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan kouluttautumista ja yhtenäisiä käytäntöjä.

On myös syytä tarkastella, turvaako lainsäädäntö tällä hetkellä mahdollisimman tehokkaan tiedonsiirron ja tilannekuvan välittämisen toimivaltaisten viranomaisten välillä. Eri viranomaisten tietojärjestelmät pitää myös saada toimimaan saumattomasti yhteen, ja siksi meneillään olevien digitalisointi- ja tietojärjestelmähankkeiden resurssoinnista on huolehdittava.

Lopuksi

Vaikka toimintaa on priorisoitava taloudellisten resurssien puitteissa, on poliisilla ja muilla viranomaisilla kuitenkin velvollisuus suoriutua kaikista lakisääteisistä tehtävistään. Viranomaisilla on myös toimistaan virkavastuu, joka kohdentuu sekä tekemisiin että tekemättä jättämisiin.

Jotta kansalaisten luottamus poliisiin ja muihin viranomaisiin säilyy mahdollisimman korkealla tasolla, on niiden kyettävä suoriutumaan tehtävistään ja vastaamaan kansalaisten odotuksiin. Tämä edellyttää riittävää koulutettua henkilöstöä, riittäviä toimintaresursseja sekä ajantasaista lainsäädäntöä.

Akava ry

Sture Fjäder
puheenjohtaja

Pekka Piispanen
johtaja