– Minua kiehtoo se, että tapahtuu ja olen asioiden pulssilla, Aktian sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Lotta Borgström sanoo.
Korkeakoulutetuista asiantuntijoista on kilpailua työmarkkinoilla. Mitä muuta yrityksen on tarjottava kuin tapahtumien keskipisteeseen pääsyn, jotta se saisi Borgströmin kaltaisen kovan luokan asiantuntijan organisaatioonsa?
Aktian sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Lotta Borgström sanoo olevansa ”peoples’ person” eli hänelle ihmiset tekevät työpaikan.
Borgström luettelee itselleen tärkeiksi työpaikan ominaisuuksiksi ilmapiirin, etenemisen mahdollisuudet, työn merkityksellisyyden ja rohkean työkulttuurin.
Hän aloitti Handelsbankenin osakemeklarina jo tehdessään graduaan Hankenissa. Ura osakkeiden parissa jatkui lähes kymmenen vuotta.
– Osakedeskissä seurataan silmä kovana markkinatapahtumia, siinä kyllä on pulssilla.
Handelsbankenin jälkeen Borgström siirtyi Hill+Knowlton-viestintätoimiston kautta Aktiaan vuonna 2018. Viestintäkonsulttinakin on aina tilanteen päällä, hän sanoo.
Ihmiset tekevät työpaikan
Borgström sanoo olevansa ”peoples’ person”, eli ihmiset tekevät työpaikan.
– Tykkään, että on hyvä tunnelma ja erilaisia ihmisiä, keskustelua eri osaajien kanssa.
Yrityksen on tarjottava työtä, joka tuntuu merkitykselliseltä, jotta Borgström voisi kiinnostua. Palkan ja työn merkityksellisyyden olisi oltava tasapainossa.
Elämäntilanteet ovat uran mittaan vaihdelleet, ja nekin määrittävät, mitä hän haluaa työpaikalta.
– Nuorempana oli niin, että mitä pidempi työpäivä, sitä parempi. Nyt on perhe ja arvoissa ovat tapahtuneet suurimmat muutokset.
Kiinnostavalla yrityksellä on Borgströmin mukaan selkeä suunta, johon yritys on menossa sekä arvot kohdallaan. Borgström sanoo nykyisen työnantajansa Aktian arvojen rohkeasti, osaavasti, yhdessä sekä päätöksenteon avoimuuden olevan hänelle tärkeitä.
– Pidän sellaisesta työkulttuurista, että ei sanota ei uusille ideoille. Tehdään rohkeasti, sitten on onnistumisen iloa ja omalla työllä tuntuu olevan merkitystä.
Tilaa yksilöllisyydelle tarvitaan asiantuntijatyössä
– Yksilöllisyys on tärkeää asiantuntijatyötä tekeville, sanoo henkilöstörekrytointiyritys Minjonin toimitusjohtaja Camilla Kylander.
– Työyhteisön mutkattomuus, yhteisöllisyys sekä avoimuus ovat piirteitä, joita korkeakoulutetut asiantuntijat arvostavat, sanoo henkilöstörekrytointiyritys Minjonin toimitusjohtaja Camilla Kylander. Minjon välittää asiakasyrityksilleen kaupallisen ja juridisen alan ammattilaisia.
– Asiantuntijatyötä tekevät arvostavat sitä, että työpaikalla on yksilöllisyydelle aidosti tilaa. Asiantuntija on utelias ja halukas oppimaan. Moni haluaa enemmän tilaa ajattelulle. Siksi työyhteisössä olisi hyvä keskustella avoimesti siitä, mitä asiantuntijatyössä tarkoitetaan tuottavuudella, millaisia tuloksia asiantuntijalta odotetaan ja millä aikajänteellä, Kylander sanoo.
Sukupolvien välillä on Kylanderin mukaan eroja siinä, mitä korkeakoulutetut asiantuntijat kaipaavat työyhteisöiltään.
– Millenniaaleilla on vahva minä-asenne. He kysyvät, miten työyhteisö voi auttaa heitä toteuttamaan itseään, hän sanoo.
– Nuoremmat, noin 25-vuotiaat ovat enemmän ryhmähenkisiä. He kysyvät, mitä meidän pitäisi tehdä, entä miten työskentelemme paremmin. Fokus on siirtynyt itsensä toteuttamisesta yhteiseen missioon.
Vanhemmilla korkeakoulutetuilla on Kylanderin mukaan painotus taas enemmän itsessä ja vastavuoroisuudessa. Heille tärkeitä kysymyksiä ovat yhdessä sovitut asiat ja tavoitteet. He haluavat tietää, mitä heiltä odotetaan ja vaaditaan ja mikä on kompensaatio suhteessa työpanokseen.
– Epäautenttisuus, arvoristiriidat sekä kapea-alaisuus ovat ne työyhteisöjen tekijät, jotka karkottavat asiantuntijat, Kylander sanoo.
– Jos organisaatio viestii, että henkilökunta on heille tärkein, mutta viidakkorumpu kertookin, että käytännössä asiakkaan etu on aina edellä, kyllä tästä ollaan tietoisia. Some levittää tietoa tehokkaasti.
Organisaatioidenkin pitäisi tuntea vahvuutensa ja kehittämistarpeet
Miikka Huhta sanoo, että organisaatiot voisivat kasvattaa itsetuntemustaan keräämällä työntekijöiltään tietoa. On tärkeää selvittää, mitä työntekijät ajattelevat, ei sitä, mitä hr-osasto tai pääkonttori ajattelee.
Konsulttiyritys Milttonin liiketoimintajohtaja Miikka Huhta sanoo, että juuri oikeita työntekijöitä houkutellakseen organisaatioiden olisi hyvä ymmärtää vahvuutensa. Organisaatiot voisivat kasvattaa itsetuntemustaan keräämällä työntekijöiltään tietoa. Oman talon ulkopuoleltakin olisi hyvä kerätä ymmärrystä, työpaikoilla kun tapaa olla usein hyvin samankaltaisia työntekijöitä.
– Pitää selvittää, mitä organisaatiosta voidaan kertoa ja mitä ihmiset erityisesti haluavat heille ihanteelliselta työpaikalta. Mitä työntekijät ajattelevat, ei sitä, mitä hr-osasto tai pääkonttori ajattelee.
Työnantajabrändi lupaa, työntekijäkokemus lunastaa
Huhta on yhdessä Visa Myllytauksen kanssa kirjoittanut kirjan ”Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus”, jossa käsitellään, miten organisaatio voi tehdä itsestään houkuttelevan työpaikan.
Huhta ja Myllyntaus kirjoittavat, että työpaikan vetovoima koostuu työnantajabrändistä ja työntekijäkokemuksesta. ”Hyvä kiteytys on se, että työnantajabrändi lupaa ja työntekijäkokemus lunastaa”, kirjassa todetaan. Hyvä brändi houkuttelee kovan luokan asiantuntijoita, mutta huono työntekijäkokemus saa heidät vaihtamaan paikkaa.
Työnantajabrändin luomisessa on tärkeää viestiä olennainen, Huhta sanoo.
– Olisi hienoa, jos useammat kertoisivat myös sen, missä ne eivät ole ykkösiä.
Työntekijäkokemus rakentuu Huhdan mukaan erilaisista hyvin arkisista kohtaamisista. Osa työntekijäkokemusta on sekin, toimiiko taukohuoneen kahvikone. Harvinaisemmat kokemukset, kuten ensimmäinen ja viimeinen työpäivä, ovat myös merkittäviä.
Huhta toteaa, että parhaiden työntekijöiden, kovan luokan asiantuntijoiden, houkutteleminen on ollut osa organisaatioiden henkilöstöpolitiikkaa aina, mutta toisinkin voisi olla. Aina ei tarvitsisi etsiä sitä alansa parasta.
– Olisi parempi houkutella juuri meille se parhaiten sopiva tulevaisuuden tekijä.
Korkeakoulutetut asiantuntijat haluavat Huhdan mukaan työpaikaltaan monipuolisia työtehtäviä, hyvää ilmapiiriä sekä joustavia työolosuhteita. Palkka on tärkeää, mutta sen ei tarvitse olla erityisen suuri, kunhan on riittävä.
– Työn merkityksellisyydestä monet sanovat, että se on tärkeää, mutta ei se kuitenkaan tutkimusten mukaan ole kärjessä. Sitä ennen tulevat perusjutut, palkka, monipuolisuus sekä työyhteisö, Huhta toteaa.
Sukupolvien välillä ei Huhdan mukaan ole merkittäviä yleisiä eroja, jokaisesta sukupolvesta löytyy erilaisia ihmisiä ja erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä tarpeita.
– Kaikki nuoret eivät esimerkiksi halua yrittäjiksi, joka sukupolvessa on turvallista työsuhdetta hakevia.
Teksti. Anssi Koskinen
Kuvat: Unsplash (kuvituskuva), Anna Dammert (Lotta Borgström), Joanna Frick (Camilla Kylander) ja Meeri Utti (Miika Huhta)
