Tätä on kunnon työ koronan jälkeisenä aikana

Kunnon työn päivää vietetään jälleen 7. lokakuuta yli kuudessakymmenessä maassa ympäri maailmaa. Teemapäivää on vietetty vuodesta 2008. Sen tarkoituksena on muistuttaa, että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön.

1.10.2021

Miika Sahamies

Tämän vuoden kunnon työn päivänä huomio kiinnittyy koronapandemian jälkeiseen työelämään. Työnteon tapa, työaika, työn tekemisen paikka ja työyhteisöt ovat muokkautuneet korona-aikana. Monen työ ja toimeentulo on ollut vaarassa yleisen taloustilanteen äkillisesti heikennyttyä.

Onneksi on ollut nähtävillä elpymisen merkkejä jo jonkin aikaa. Esimerkiksi viimeisimmän Akava Works -työttömyyskatsauksen mukaan työttömyys ja lomautukset ovat vähentyneet kaikilla koulutusasteilla. Työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta kaikissa paitsi yli 59-vuotiaiden ikäluokassa. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu vaikuttaa pysähtyneen (lue katsaus https://akavaworks.fi/julkaisut/tyottomyyskatsaukset/tyottomyyskatsaus-08-21/.

Kunnon työn päivänä on tärkeää miettiä, mitä korona-aika on opettanut meille. Samalla on hyvä muistaa, että työelämä on ollut voimakkaassa muutoksessa jo kauan ennen koronapandemiaa. Muutokset jatkuvat, muun muassa teknologian kehitys ja kansainvälistyminen ovat haastaneet työmarkkinat monin tavoin. Tämä koskee myös sekä palkansaajaliikettä että työnantajia.

Uudet työnteon tavat ja yrittäjämäinen toiminta ovat lisääntyneet esimerkiksi alustatalouden yleistyessä. Työmarkkinaosapuolilta on vaadittu ennakoivaa ajattelua, kehittymistä ja ajan tarpeisiin vastaamista – unohtamatta työtä tekevien turvaa.

Hyvän työelämän ja paremman työllisyyden näkökulmasta on ratkaisevaa, että työelämää ja sen lainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan alati muuttuvan työelämän tarpeita ja haasteita. Lainsäädännöstä on korjattava nykyisiä epäkohtia, jotta se antaa riittävän suojan työntekijöille ja virkasuhteisille, huolehtii yrittäjyyden edellytyksistä sekä joustaa ja tukee tarpeeksi työelämän muutostilanteissa.

Päämääränä pitää olla työllisyyden ja työllistyvyyden parantaminen, osaamisen kehittämisen mahdollistaminen sekä sen varmistaminen, että jokaisella on toimeentulo ja turva työuran kaikissa vaiheissa. Nämä kunnon työn piirteet vaikuttavat myönteisesti työhyvinvointiin ja terveyteen, jotka puolestaan vaikuttavat työn tuottavuuteen ja kustannuksiin. Näin luodaan parhaiten uusia työpaikkoja koronan jälkeisenä aikana.

Lisätietoja:

Miika Sahamies

johtava asiantuntija

+358 50 530 5366