Miten ydinvoiman käy EU:n energiapolitiikassa?

Taksonomia eli kestävän rahoituksen uudistus on puhuttanut jo jonkin aikaa Euroopan unionissa. Yksinkertaistaen EU:n tarkoituksena on määrittää kriteerit kestävälle rahoitustoiminnalle. Tämän avulla rahoittajien on helpompi valita ympäristön näkökulmasta suotuisampia sijoituskohteita ja yksityistä rahaa saadaan ohjattua kestäviin kohteisiin.

24.11.2021

Ensimmäisenä sääntelykohteena ovat olleet ilmastokriteerit, joista ydinvoima jätettiin ulkopuolelle odottamaan erillistä esitystä sen poliittisen ongelmallisuuden takia. Komissiossa ei siis ole päästy varmuuteen siitä, luokitellaanko ydinvoima kestäväksi energiantuotannon muodoksi vai ei. Päätöksen ajankohtaa ja sen tarkempia yksityiskohtia voidaan vain arvailla.

Komission ei tulisi jarruttaa näin päivänselvän asian kanssa. Kun markkinoille ei osata antaa selkeää viestiä, miten ydinvoima luokitellaan, huhut alkavat kiertää ja epävarmuus lisääntyy. EU-maat menevät tällä hetkellä eri suuntiin: esimerkiksi Saksa on ilmoittanut ajavansa ydinvoimaa alas ja Ranska rakentaa sitä lisää. Sen sijaan yhtenäiset ratkaisut toisivat mahdollisia synergiaetuja ja parantaisivat osaltaan Euroopan unionin energiaomavaraisuutta.

Useat EU-maat ovat kannattaneet ydinvoiman luokittelua kestäväksi energiantuotannon muodoksi. Myös asiasta teetetyt asiantuntijaselvitykset puoltavat ajatusta, että ydinvoima tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista, eikä ole muita energiantuotantomuotoja haitallisempaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Sääntelyn tulisi olla teknologianeutraalia ja pohjautua tieteelliseen näyttöön.

EU:n energiapolitiikan linjauksilla on iso merkitys Suomelle, sillä myös meidän sähköntuotantomme perustuu pitkälti ydinvoimaan. Sähkönkulutuksen lisääntyessä on pidettävä huolta siitä, että investointivarmuus lisätuotannon rakentamiseksi sekä nykyisten voimaloiden kunnossapitämiseksi säilyy. On varmistettava, että energiatarpeisiin voidaan vastata, kun siirrytään vaiheittain kohti hiilineutraaliustavoitetta.

On arvioitu, että energian kysyntä kasvaa Euroopassa noin 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen skenaariot vaikuttavat noudattavan samaa kaavaa. Sitran tekemän arvion mukaan vuosittainen sähkönkulutus tuplaantuu nykyisestä noin 80 terawattitunnista noin 168 terawattituntiin. Sähköpolttoaineiden tuotannon kehitys kasvattaa pelkästään sähkön kysyntää noin 35 terawattitunnilla seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana.  

Ydinvoima on jatkuvasti kehittyvä teknologia. Olemme Suomessa onnistuneet ratkomaan sen käyttöön kuuluvaa perusongelmaa ydinjätteen loppusijoittamisesta, mistä Posivan Onkalo on oivallinen esimerkki. EU:n tuleekin toimillaan luoda kasvuedellytykset uusille tulevaisuuden ratkaisulle esimerkiksi pienydinenergian tuotannon käynnistämisessä.

Tämänkaltaisten innovaatioiden ei tule antaa kuivua kasaan. Päinvastoin niiden käyttöönottoa ja kehittämistä pitäisi pystyä tukemaan, jotta voimme ratkaista energiankulutuksen lisääntymiseen ja energian hinnannousuun liittyviä suuria haasteita.

Komissio tarvitseekin patistamista. Siinä on tehtävää sekä Suomen hallituksella että meillä europarlamentaarikoilla. Ydinvoimaa ei tulisi nähdä vain siirtymävaiheen mahdollistajana, vaan se tulisi ottaa selkeästi mukaan kestäväksi toiminnaksi taksonomialuokittelussa.

Petri Sarvamaa

Euroopan parlamentin jäsen

Kuva Mathieu Cugnot © Euroopan unioni 2021, lähde EP