– Ongelman laajuudesta kertoo muun muassa, että sairauspäivärahaa maksettiin Kelan tietojen mukaan mielenterveyden häiriön takia noin 84 000 henkilölle vuonna 2020. Mielenterveysongelmien aiheuttamat kustannukset ovat OECD:n arvion mukaan yhteiskunnallemme noin 11 miljardia vuodessa. Asia on talouden ja työllisyyden kannalta todella merkityksellinen, toteaa työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
– Mielestämme lainsäädäntömuutokset ovat välttämättömiä, jotta työuupumusta ja mielenterveysongelmia voidaan ennaltaehkäistä tehokkaammin työelämässä ja niistä aiheutuvaa kustannusten kasvua saadaan hillittyä. Työterveyshuoltolakiin pitää säätää ennakoivista työterveystarkastuksista, joissa määräajoin kartoitetaan fyysisiä ja psykososiaalisia työkykyriskejä. Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen on sisällytettävä lakisääteiseen työterveyspalveluun, Murto sanoo.
– Työterveyshuollon yhteistoiminnassa pitää sopia mielenterveyttä tukevista palveluista sekä oikeudesta lyhytpsykoterapiaan työterveyshuollon kautta. Työntekijällä tulisi olla oikeus käyttää työterveyshuoltopalveluita työajalla, mikä varmistaisi nopean hoitoon pääsyn ja terveydentilan arvioinnin. Näin ehkäistään työkyvyttömyyden pitkittyminen. Mielenterveysongelmiin ja työuupumukseen liittyvää asenneilmapiiriä pitää muuttaa keskustelemalla avoimesti sekä yhteiskunnassa että työpaikoilla, Murto painottaa.
– Työelämäkulttuuria pitää muuttaa niin, että osatyökykyiset voivat olla mukana työelämässä laajemmin. Yhteiskunnassamme tarvitaan kaikkien työpanosta ja osallisuutta työelämässä. Työturvallisuuslakia pitää täsmentää niin, että riskit arvioidaan myös pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhön palatessa. Työtä on tarvittaessa muokattava työkykyä vastaavaksi, kunnes se on palautunut. Lisäksi työntekijän oikeutta osasairauspäivärahaan pitää laajentaa. Muun muassa näillä toimilla voimme vaikuttaa siihen, että yhä useammat voivat jatkaa työelämässä ja työurat pitenevät, Murto toteaa.
– Akava Works -kyselyn tulokset osoittavat, että akavalaisista hieman alle 80 prosenttia palautuu työstään työviikon jälkeen hyvin tai melko hyvin ja reilu 20 prosenttia huonosti tai melko huonosti. Noin 30 prosenttia akavalaisista palautuu työstä huonosti tai melko huonosti työpäivän tai työvuoron jälkeen, kertoo tutkija Joonas Miettinen.
– Palautuminen on yhteydessä työn psykososiaaliseen kuormittavuuteen. Mitä kuormittavammaksi työ koetaan, sitä heikommin työstä palaudutaan. Myös psyykkinen oireilu vaihtelee työn kuormittavuuden mukaan. Viikoittaiset uni-, muisti- ja keskittymisvaikeudet ovat yleisempiä niillä, jotka kokevat työssään paljon psykososiaalista kuormitusta, Miettinen jatkaa.
– Huono tai riittämätön palautuminen on terveyden kannalta kestämätöntä. Työn aiheuttama psykososiaalinen ylikuormittuminen vaikuttaa väistämättä työn laatuun ja tuottavuuteen, Murto sanoo.
Akava Works selvitti akavalaisten työkyvyn tilaa, psyykkisen oireilun yleisyyttä ja työn psykososiaalista kuormitusta kyselyllä keväällä 2021. Kantar TNS keräsi selvitystä varten touko–kesäkuun vaihteessa 2021 kyselyaineiston, jonka Akava Works analysoi ja raportoi. Kyselyaineistossa on 972 akavalaista palkansaajaa ja 1 001 muuta kuin akavalaista palkansaajaa. Vastanneet olivat 20–64-vuotiaita molemmissa ryhmissä.
Esittelemme kyselytuloksia ja ratkaisuehdotuksia keskustelussamme ”Työkyky ja mielenterveys” torstaina 20.1. kello 10–11. Seuraa verkkolähetystä osoitteessa https://www.mediaserver.fi/live/akava.
Tutustu esityksiin osoitteessa https://akava.fi/akavan-esitykset-mielenterveys-ja-tyokyvyn-tukeminen/.
Yhteyshenkilöt
työmarkkinajohtaja Katarina Murto
Puh. +358505689188
tutkija Joonas Miettinen
Puh. +358445153511
