Akavan lausunto kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamisesta

Akava toteaa opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamisesta muun muassa, että lain tavoitteet ovat tärkeitä ja uudistus perusteltu. Kulttuuri ja taide lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja aktiivisuutta. Vireä kulttuuritoiminta lisää kuntien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Kulttuuri on tärkeässä osassa myös sosiaalialalla tehtävässä yhteistyössä ja monissa kokeiluissa ja sillä on keskeinen tehtävä suurten poikkisektoristen haasteiden ratkaisemisessa. On tärkeää, että lain perusteissa on huomioitu taiteen ja kulttuurin itseisarvoisuus, joka ei ole mitattavissa pelkästään taloudellisilla tai määrällisillä mittareilla. Akava pitää hyvänä, että kuntien kulttuuritoiminnalle asetetaan tavoitteet, jotka voivat osaltaan edistää kuntien kulttuuritoimintaa. Kunkin kunnan taloudelliset olosuhteet eivät kuitenkaan saa vaikuttaa siihen, miten yhdenvertaisuus osallistua palveluun toteutuu.

Akavan lausunto kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamisesta

Lausunnon pääkohdat

• Lain tavoitteet ovat tärkeitä ja uudistus perusteltu. Kulttuuri ja taide lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja aktiivisuutta. Vireä kulttuuritoiminta lisää kuntien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Kulttuuri on tärkeässä osassa myös sosiaalialalla tehtävässä yhteistyössä ja monissa kokeiluissa ja sillä on keskeinen tehtävä suurten poikkisektoristen haasteiden ratkaisemisessa, kuten syrjäytyminen, perusasteen varaan jääminen, huostaanottojen ehkäisy ja osaamistulosten vahvistaminen.
• On tärkeää, että lain perusteissa on huomioitu taiteen ja kulttuurin itseisarvoisuus, joka ei ole mitattavissa pelkästään taloudellisilla tai määrällisillä mittareilla.
• On hyvä, että kuntien kulttuuritoiminnalle asetetaan tavoitteet, jotka voivat osaltaan edistää kuntien kulttuuritoimintaa. Kunkin kunnan taloudelliset olosuhteet eivät kuitenkaan saa vaikuttaa siihen, miten yhdenvertaisuus osallistua palveluun toteutuu. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus laadukkaisiin kulttuuripalveluihin kaikkialla Suomessa.
• Kuntia on kannustettava nykyistä vahvemmin katsomaan, millaisella yhteistyöllä lasten ja nuorten haasteisiin sekä osaamis- ja hyvinvointitavoitteisiin voitaisiin parhaiten vastata kunnan kulttuuri- ja sivistystoimen avulla (vapaa sivistystyö, kirjastot, taiteen perusopetus, varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste jne.).
• Valtion on osaltaan luotava edellytykset ja seurattava erityisesti sellaisia kuntia, joilla rahoitus ei riitä kulttuuri- ja taidetoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä turvattava palvelujen saatavuus. Samalla sen tulee määrittää kulttuuripalveluille riittävät laatukriteerit: mitä kulttuuripalveluja kunnan tulisi tuottaa, mitä asukasryhmiä tulisi tavoittaa kulttuuripalveluilla ja mikä on kunnan kulttuuripalvelujen painopiste. Lisäksi tulee määritellä kulttuuritoiminnan tehtäviä varten riittävästi mitoitettu sekä koulutettu ja asiantunteva henkilöstö. Maakuntauudistuksen jälkeen maakuntien ja kuntien tehtävien ja toiminnan koordinaatio on erityisen tärkeää.
• Lakia uudistettaessa on huomioitava henkilöstön jaksaminen tehtävien ja toiminnan kasvaessa. Kehittämistehtäviin valittavilla henkilöillä tulee olla laaja-alaista osaamista kulttuurin toimialasta ja myös riittävästi henkilöstöosaamista.

 

1. Onko nykytilassa otettu huomioon keskeiset asiat?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

Lain tavoitteet ovat tärkeitä ja uudistus perusteltu. Kulttuuri ja taide lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja aktiivisuutta. Vireä kulttuuritoiminta lisää kuntien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Kulttuuri on tärkeässä osassa myös sosiaalialalla tehtävässä yhteistyössä ja monissa kokeiluissa. Kulttuurilla on keskeinen tehtävä suurten poikkisektoristen haasteiden ratkaisemisessa, kuten syrjäytyminen, perusasteen varaan jääminen, huostaanottojen ehkäisy ja osaamistulosten vahvistaminen.

On tärkeää, että lain perusteissa on lisäksi huomioitu taiteen ja kulttuurin itseisarvoisuus, joka ei ole mitattavissa pelkästään taloudellisilla tai määrällisillä mittareilla.

2. Onko esityksen tavoitteissa ja keskeisissä ehdotuksissa otettu huomioon keskeiset asiat?

Kyllä

Muutose

Valtionosuusrahoitus on kunnalle yleiskatteellista, korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä kunnalla on päätösvalta. Kulttuurin tai muun sivistystoimen rahoitusta ei siis määritellä peruspalveluiden valtionosuusrahoituksessa enää erikseen, eikä siten voida myöskään tarkkaan määritellä valtion rahoitusosuutta kuntien kulttuuritoimintaan. Kuntien kulttuuritoiminnan kokonaisuuden hahmottaminen onkin haastavaa: tilastointi on puutteellista ja hajanaista. Kuntien itse järjestämä ja tukema kulttuuritoiminta vaihtelee kunnittain.

On positiivista, että kuntien kulttuuritoiminnalle asetetaan tavoitteet, jotka voivat osaltaan edistää kuntien kulttuuritoimintaa. Kunkin kunnan taloudelliset olosuhteet eivät kuitenkaan saa vaikuttaa siihen, miten yhdenvertaisuus osallistua palveluun toteutuu.

Nyt valtionosuusjärjestelmä ei – kuten koulutuksen rahoitusjärjestelmätkään – kannusta kuntia katsomaan, millaisella yhteistyöllä lasten ja nuorten haasteisiin sekä osaamis- ja hyvinvointitavoitteisiin voitaisiin parhaiten vastata kunnan kulttuuri- ja sivistystoimen avulla (vapaa sivistystyö, kirjastot, taiteen perusopetus, varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste).

Valtion on osaltaan luotava edellytykset ja seurattava erityisesti sellaisia kuntia, joilla rahoitus ei riitä kulttuuri- ja taidetoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä turvattava palvelujen saatavuus. Samalla sen tulee määrittää kulttuuripalveluille riittävät laatukriteerit: mitä kulttuuripalveluja kunnan tulisi tuottaa, mitä asukasryhmiä tulisi tavoittaa kulttuuripalveluilla ja mikä on kunnan kulttuuripalvelujen painopiste. Maakuntauudistuksen jälkeen maakuntien ja kuntien tehtävien ja toiminnan koordinaatio on erityisen tärkeää. Lisäksi tulee määritellä kulttuuritoiminnan tehtäviä varten riittävästi mitoitettu sekä koulutettu ja asiantunteva henkilöstö.

3. Onko esityksen vaikutuksissa otettu huomioon keskeiset asiat?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus laadukkaisiin kulttuuripalveluihin kaikkialla Suomessa. Laki on tervetullut tilanteessa, jossa kuntasektorin hoitamat tehtävät ovat voimakkaassa muutoksessa ja huoli kulttuurin tulevaisuudesta on suuri.

Esityksen valmistelun lähtökohtana on ollut, että uudistus voidaan toteuttaa taloudellisten vaikutusten osalta kustannusneutraalisti. On kuitenkin epävarmaa, kuinka kansalaisten oikeudet ja mahdollisuudet kulttuuripalveluihin toteutuvat eri puolilla Suomea. Erityisesti erilaisten vähemmistöjen, kuten kielellisten vähemmistöjen, palvelujen saatavuus on epäselvää.

Oppilaitosten rooli on merkityksellinen taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisessa. Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeiden mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Jokaisella kunnalla tulisikin olla kulttuurikasvatussuunnitelma.

Taiteen perusopetusta annetaan tällä hetkellä noin 85% kunnista ja se on keskittynyttä eteläiseen Suomeen sekä muutamiin taidelajeihin (musiikki, kuvataide,tanssi). Laaja-alaista taiteen perusopetusta tulisi kuitenkin olla tarjolla kaikkialla. Taiteiden yhteyttä ja yhteistyötä on vahvistettava ja saavutettavuutta lisättävä esimerkiksi liikkuvien, kuntarajat ylittävien, palveluiden avulla. Päävastuu palveluiden järjestämisestä on silti oltava aina kunnalla itsellään. Valtion tasolla on seurattava systemaattisesti kulttuuritoiminnan paikkoja ja etäisyyksiä esimerkiksi osana kuntien peruspalveluiden arviointiraporttia.

Taiteen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön kanssa tehtävä yhteistyö ei ole vielä suhteessa potentiaaliinsa parhaimmassa käytössä esimerkiksi vanhustyössä. Vapaan sivistystyön asema eri väestöryhmien matalan tason kouluttajana ja osaamisen kehittäjänä on varmistettava. Kuntia on kannustettava nykyistä vahvemmin katsomaan, millaisella yhteistyöllä lasten ja nuorten haasteisiin sekä osaamis- ja hyvinvointitavoitteisiin voitaisiin parhaiten vastata kunnan kulttuuri- ja sivistystoimen avulla (vapaa sivistystyö, kirjastot, taiteen perusopetus, varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste jne.).

4. Onko 1 § (Soveltamisala) ja sen yksityiskohtaiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

–

5. Onko 2 § (Lain tavoite) ja sen yksityiskohtaiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

–

6. Onko 3 § (Kunnan tehtävät) ja sen yksityiskohtaiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

Valtionosuusrahoitus on kunnalle yleiskatteellista, korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä kunnalla on päätösvalta. Kulttuurin tai muun sivistystoimen rahoitusta ei siis määritellä peruspalveluiden valtionosuusrahoituksessa enää erikseen, eikä siten voida myöskään tarkkaan määritellä valtion rahoitusosuutta kuntien kulttuuritoimintaan.

Valtion on luotava edellytykset ja seurattava erityisesti sellaisia kuntia, joilla rahoitus ei riitä kulttuuri- ja taidetoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä turvattava palvelujen saatavuus. Samalla sen tulee määrittää kulttuuripalveluille riittävät laatukriteerit: mitä kulttuuripalveluja kunnan tulisi tuottaa, mitä asukasryhmiä tulisi tavoittaa kulttuuripalveluilla ja mikä on kunnan kulttuuripalvelujen painopiste. Lisäksi tulee määritellä kulttuuritoiminnan tehtäviä varten riittävästi mitoitettu sekä koulutettu ja asiantunteva henkilöstö.

Kuntia on kannustettava nykyistä vahvemmin katsomaan, millaisella yhteistyöllä lasten ja nuorten haasteisiin sekä osaamis- ja hyvinvointitavoitteisiin voitaisiin parhaiten vastata kunnan kulttuuri- ja sivistystoimen avulla (vapaa sivistystyö, kirjastot, taiteen perusopetus, varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste jne.). Maakuntauudistuksen jälkeen maakuntien ja kuntien tehtävien ja toiminnan koordinaatio on erityisen tärkeää.

7. Onko 4 § (Valtion viranomaisten tehtävät) ja sen yksityiskohtaiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

–

8. Onko 5 § (Kunnan asukkaiden osallistuminen) ja sen yksityiskohtaiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

–

9. Onko 6 § (Kehittämistehtävä) ja sen yksityiskohtaisiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

Lakia uudistettaessa on huomioitava henkilöstön jaksaminen tehtävien ja toiminnan kasvaessa. Kehittämistehtäviin valittavilla henkilöillä tulee olla laaja-alaista osaamista kulttuurin toimialasta ja myös riittävästi henkilöstöosaamista.

10. Onko 7 § (Yhteistyö) ja sen yksityiskohtaisiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

Lakiehdotuksessa on huomioitu hyvin kuntien erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tehtäviä. Yhteistyö ja poikkihallinnon menevät hankkeet ja toimintatavat mahdollistavat kulttuuripalvelujen saatavuuden läpi Suomen maan.

Eri ministeriöiden yhteistyötä kulttuuriin liittyvissä asioissa tulee merkittävästi lisätä, jotta saadaan kokonaiskuva rahoituksesta, mutta myös rakennettua tarvittavia tukirakenteita, kuten esim. kirjastotoimella on. Lisäksi on huolehdittava, että esimerkiksi museotoimi pystyy hoitamaan hyvin perustehtävänsä ilman, että kasvaneet muut tehtävät syövät sen ydintoimintaa.

Kuntia on kannustettava nykyistä vahvemmin katsomaan, millaisella yhteistyöllä lasten ja nuorten haasteisiin sekä osaamis- ja hyvinvointitavoitteisiin voitaisiin parhaiten vastata kunnan kulttuuri- ja sivistystoimen avulla (vapaa sivistystyö, kirjastot, taiteen perusopetus, varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste jne.).

11. Onko 8 § (Tiedon tuottaminen ja arviointi) ja sen yksityiskohtaisiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

–

12. Onko 9 § (Valtionrahoitus) ja sen yksityiskohtaisiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kyllä

Muutosehdotus tai kommentti

Valtion on luotava edellytykset ja seurattava erityisesti sellaisia kuntia, joilla rahoitus ei riitä kulttuuri- ja taidetoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä turvattava palvelujen saatavuus. Samalla sen tulee määrittää kulttuuripalveluille riittävät laatukriteerit: mitä kulttuuripalveluja kunnan tulisi tuottaa, mitä asukasryhmiä tulisi tavoittaa kulttuuripalveluilla ja mikä on kunnan kulttuuripalvelujen painopiste. Lisäksi tulee määritellä kulttuuritoiminnan tehtäviä varten riittävästi mitoitettu sekä koulutettu ja asiantunteva henkilöstö.

13. Muut mahdolliset kommentit ja huomiot

Kulttuuripalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja peruspalveluja, jotka vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä, kuten myös osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kulttuurilla ja taiteella on lisäksi suoria ja välillisiä työllistäviä, elinkeinopolitiikkaa vahvistavia sekä alueen tai kunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa lisääviä vaikutuksia. Kulttuuri on myös tärkeässä osassa monien suurten poikkisektoristen haasteiden ratkaisemisessa, kuten syrjäytyminen, perusasteen varaan jääminen, huostaanottojen ehkäisy ja osaamistulosten vahvistaminen.

Kuntarakenteiden muutokset ohjaavat opetus- ja kulttuuripalveluiden rakenteiden ja järjestämistapojen uudistamista. Muutosten keskellä kansalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutuminen on tärkeää.

Kulttuuristen peruspalveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen on julkisen sektorin vastuulla. Saatavuudessa ja saavutettavuudessa on huomioitava laajasti eri kohderyhmät. Osaava ja pätevä henkilökunta on pohja laadukkaille palveluille.