– Yleiskorotusten rooli korostuu entisestään ansiotason kehittäjänä, kun henkilökohtaisia korotuksia jaetaan yhä pienemmälle joukolle, muistuttaa edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula. – Työehtosopimusten palkkaratkaisut ovat tänä vuonna 1,8-2 prosentin luokkaa ja euroina ajateltuna se tarkoittaa jäsenistöllemme yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa lisää palkkasummaan, Rantamaula arvioi.
Naisten keskipalkka nousi noin 3,4 prosenttia ja miesten vastaavasti 1,7 prosenttia. Tästä huolimatta sukupuolten välinen palkkaero on säilynyt ennallaan ja eroa kuukausitasolla on 641 euroa.
– Naiset sijoittuvat nykyään paremmin asiantuntijatehtäviin, mikä näkyy tradenominaisten keskiansion suurempana kasvuna. Valitettavasti isossa kuvassa kuitenkaan sukupuolten välinen palkkaero ei ole kaventunut, sanoo kehityspäällikkö Anna Sirviö-Hautala. – Palkkaeroon vaikuttaa edelleen merkittävästi miesten suurempi osuus johtotehtävissä sekä sijoittuminen toimialoille, joissa palkkataso on yleisemminkin korkeammalla tasolla.
Hieman yli puolet vastaajista oli valmiita kertomaan palkkansa kollegalleen. Palkka-avoimuuteen suhtautuminen vaihtelee merkittävästi iän ja aseman perusteella. Alle 30-vuotiaista 93 prosenttia on valmis kertomaan avoimesti palkkansa, kun vastaava luku yli 50-vuotiailla on 55 prosenttia.
– Palkkaeroihin voidaan vaikuttaa lisäämällä tietämystä palkan muodostumisesta ja oman työpaikan palkkapolitiikasta sekä kannustamalla palkka-avoimuuteen, sanoo Rantamaula. – Näiden lisäksi on erittäin tärkeää saada tuleva perhevapaauudistus jalkautettua myös työ- ja virkaehtosopimuksiin, jotta tasa-arvoisempi hoitovastuun jakaminen toteutuisi kaikilla toimialoilla.
Valtaosa vastaajista kokee työnsä olevan motivoivaa ja tyytyväisyys kasvaa vastuun lisääntyessä. Mahdollisuutta osaamisen kehittämiseen pidetään merkittävämpänä tekijänä lisätä henkilökohtaista työhyvinvointia.
– Asiantuntijatyötä tekevät kokevat osaamisen kehittämisen tärkeimpänä työhyvinvoinnin kannalta. Johdon ja keskijohdon tehtävissä työskentelevät näkevät organisaationsa tavoitteiden ja päämäärien selkiyttämisen olevan avain parempaan työhyvinvointiin, kertoo Sirviö-Hautala. – Nuoremmilla tradenomeilla työhyvinvoinnissa painottui muita ryhmiä selkeämmin työpaikan urapolut ja palkitseminen hyvinvoinnin lisääjinä.
Tiedot perustuvat Tradenomien vuotuiseen jäsentutkimukseen, joka on luettavissa verkkosivuillamme (https://www.tradenomi.fi/tyoelama-ja-osaaminen/jasentutkimus/). Tutkimus toteutettiin vuoden 2021 lokakuussa.
Lisätiedot:
Anna Sirviö-Hautala, kehityspäällikkö, tutkimus ja tiedontuotanto
p. 050 466 7917
Ville-Veikko Rantamaula, edunvalvontajohtaja
p. 040 832 66 82
Olemme tulevaisuuteen katsova, maailman parhaan työelämän ja osaamisen puolesta vaikuttava yhteisö, jonka voima tulee tradenomien monipuolisesta osaamisesta. Olemme sitä, mitä jäsenemme erilaisissa uratilanteissa tarvitsevat: opintojen ja työelämän virkistäjä, mentori, manageri ja tarvittaessa puolustajakin.
Toimimme ja viestimme käytännönläheisesti, kunnianhimoisesti ja pilke silmäkulmassa. Niin kuin tradenomit yleensäkin. Muiden korkeakoulutettujen tavoin olemme järjestäytyneet Akavaan ja meitä on lähes 33 000 yhteisössämme. tradenomi.fi
