Hallituksen päätös on täysin ristiriidassa viime vuoden lopulla työskennelleen parlamentaarisen työryhmän näkemyksen kanssa. Työryhmä painotti, että Kela-korvausjärjestelmää kannattaa uudistaa vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin.
– Kela-korvaus on paitsi asiakkaan rahallinen tuki, myös keino ohjata kansalaisia esimerkiksi kuntoutuspalveluihin. Yli 155 000 suomalaista käytti yksityisiä fysioterapiapalveluita pandemiavuonna 2020 ja kaikkiaan Kela-korvattavia fysioterapiakäyntejä oli yli miljoona. Ennen pandemiaa käyttö on ollut vielä runsaampaa, toteaa Suomen Fysioterapeutit ry:n kehittämisasiantuntija Jarmo Mäkelä.
Kela-korvauksilla on palvelujärjestelmässä merkittävä ohjaava vaikutus. Monet asiakkaat ohjautuvat palveluihin Kela-korvaukseen oikeuttavan lähetteen kautta. Järjestelmän merkitys on erittäin suuri yksityisen ja kolmannen sektorin pienille toimijoille.
– On huolestuttavaa, että hallitusohjelmasta ja kevään 2020 kehysriihessä tehdystä päätöksestä pidetään kiinni, eikä yhteiskunnallista tilannetta oteta huomioon. Lähes kaksi vuotta jatkunut koronaviruspandemia on aiheuttanut terveydenhuoltoon merkittävän hoito- ja kuntoutusvelan, jonka paikkaamiseen tarvitaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaa vielä vuosia eteenpäin, Mäkelä painottaa.
– Hallituksen poukkoileva toiminta vaikeuttaa erityisesti sote-alan pienten toimijoiden elinkeinon harjoittamista. Yrittäjälle suunnitelmallisuus ja ennustettavuus on kaikki kaikessa, toteaa AKY:n puheenjohtaja Timo Saranpää.
AKY – Akavalaiset Yrittäjät ry jakaa Kelan näkemyksen, että julkisen sektorin palveluntuotanto ei pysty hyvinvointialueiden ensimmäisinä toimintavuosina vastaamaan pandemian jälkeiseen sote-palveluiden tarpeeseen. AKY on lisäksi huolissaan siitä, että Kela-korvausten leikkaaminen vähentää erityisesti pienempituloisten mahdollisuuksia käyttää yksityisiä terveyspalveluita.
Perusterveydenhuollossa ei pääse kaikkien kuntoutus- tai mielenterveyspalveluiden pariin. Ongelmia on erityisesti puheterapian, toimintaterapian ja psykologipalveluiden saatavuudessa.
– Kela-korvauksia tulisi leikkaamisen sijasta laajentaa erityisesti yksityisen sektorin kuntoutus- ja mielenterveyspalveluihin, kuten puheterapiaan, toimintaterapiaan ja psykologipalveluihin, toteavat Suomen Puheterapeuttiliiton ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton toiminnanjohtajat Heta Piirto ja Leila Mäkelä sekä Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas.
AKY – Akavalaiset Yrittäjät ry vaatii hallitusta arvioimaan uudelleen Kela-korvausten leikkausten ja lakkautuksen vaikutuksia kansanterveyteen, pandemian aiheuttaman hoitovelan purkuun sekä erityisesti sote-alan pienien toimijoiden mahdollisuuksiin harjoittaa omaa elinkeinoaan.
– Kela-korvausjärjestelmän muutokset on tehtävä ennakoitavasti ja riittävän pitkillä siirtymäajoilla, jotta elinkeinonharjoittajilla on aito mahdollisuus reagoida muutoksiin, Saranpää huomauttaa.
Lisätietoja
Timo Saranpää, puheenjohtaja, AKY – Akavalaiset Yrittäjät
timo.saranpaa@ekonomit.fi
Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja, Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi
Juho Korpi, AKYn sote-työryhmä, Suomen Fysioterapeutit
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi
Leila Mäkelä, AKYn sote-työryhmä, Suomen Toimintaterapeuttilitto
leila.makela@toimintaterapeuttiliitto.fi
Heta Piirto, AKYn sote-työryhmä, Suomen Puheterapeuttilittoo
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi
Katja Vähäkangas, AKYn sote-työryhmä, Suomen Psykologiliitto
katja.vahakangas@psyli.fi
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 1.3.2022.