Suomen kuudes määräaikaisraportti kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta

Lausunnonantajan lausunto

1. Lisätään ja vahvistetaan viharikoksia käsittelevien lainkäyttöviranomaisten resursseja ja tarjotaan tarvittavaa koulutusta, jotta viharikoksia voidaan ehkäistä ja torjua tehokkaasti ja jotta kantelujen käsittelyaikoja voidaan lyhentää. Suvaitsevaisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua edistävien toimien rahoituksen osalta siirrytään hankepohjaisesta rakenteellisempaan ja kestävämpään lähestymistapaan.

Tavoite on oikea. Akava katsoo, että Suomessa on toteutettava lisäksi rikoslain muutos, jolla kootaan rikoslain maalittamiseen liittyvät teonkuvaukset yhteen ja tehdään niihin perustuen maalittamisen kriminalisointia koskeva säännös. Lisäksi viranomaistoiminta on turvattava erikseen.

Lisäksi lainsäädäntöä tulee edelleen tiukentaa, jotta häirintää ja väkivaltaa työelämässä voidaan ennaltaehkäistä ja poistaa tehokkaammin. Muutokset voidaan tehdä työturvallisuuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

2. Kehitetään yhdessä saamelaisten kanssa yleisesti tunnustettu järjestelmä vaaliluetteloon merkitsemistä varten, jotta saavutetaan riittävä tasapaino toisaalta yhteisön itsehallintorakenteiden säilyttämisen edun ja toisaalta vapaan itseidentifioinnin periaatteen välillä. Prosessin tulisi olla osallistava, ja pyrkiä saavuttamaan yhteisymmärrys vaaliluetteloon merkitsemisen perusteista, näiden perusteiden tulkintaa koskevasta muutoksenhakumekanismista ja hakemuksia koskevan päätöksenteon pidemmästä aikataulusta.

Akavalla ei ole kommentoitavaa asiaan.

3. Vahvistetaan merkittävästi Saamelaiskäräjien oikeuksia osallistua lainsäädäntöön ja käytäntöön muun muassa antamalla Saamelaiskäräjille tarvittavat resurssit ja tarjoamalla asianomaisille virkamiehille kansallisella ja paikallisella tasolla koulutusta ”neuvotteluvelvoitteen” asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Vaikka Saamelaiskäräjiä koskeva lain muutos olisi ensisijainen toimenpide, viranomaisten olisi kiireellisesti varmistettava tehokas osallistuminen siinäkin tapauksessa, että lakia ei muuteta.

Tietoa saamelaisten oikeuksista on lisättävä sekä parannettava viranomaisten asenteita saamen kieliä kohtaan.

4. Varmistetaan yhteiskunnallinen yhteisymmärrys Suomen kaksikielisyydestä (suomen kieli ja ruotsin kieli) lisäämällä korkeimman poliittisen tason tukemaa tietoista ja selkeää sitoutumista siihen. Tämän rajoittamatta perustuslailla säädettyä velvoitetta, Suomen viranomaisten olisi ryhdyttävä avoimeen vuoropuheluun ruotsinkielisen väestön kanssa näiden ensisijaisista tavoitteista sen varmistamiseksi, että ruotsinkielisiä julkisia palveluja koskevat sitoumukset ovat realistisia, tehokkaita, että niillä on riittävät resurssit ja että niitä seurataan säännöllisesti.

Kaikkien viranomaisten, kuntien ja muiden palveluntarjoajien on tiedostettava, että asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutuminen on perusedellytys muiden oikeuksien toteutumiselle ja yhdenvertaisuudelle.

5. Pidetään yllä joustavaa ja avointa lähestymistapaa puiteyleissopimuksen soveltamisalaan ja virallistaa vuoropuhelu karjalankielisten edustajien kanssa, jotta voidaan vahvistaa heidän suojeluaan kansallisessa lainsäädännössä.

Kaikkien viranomaisten, kuntien ja muiden palveluntarjoajien on tiedostettava, että asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutuminen on perusedellytys muiden oikeuksien toteutumiselle ja yhdenvertaisuudelle.

6. Selkeytetään hajanaista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten järjestelmää tiiviissä yhteistyössä kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa. Viranomaisten olisi erityisesti ulotettava yhdenvertaisuusvaltuutetun ja kansallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltuuksia työelämään, myönnettävä viimeksi mainitulle oikeus myöntää korvauksia ja annettava yhdenvertaisuusvaltuutetulle riittävät resurssit toimivaltuutensa hoitamiseksi.

Marinin hallitus on sitoutunut tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien vahvistamiseen. Hallitusohjelman tavoitteena on oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat ihmisoikeuksia. Suomella on EU:n syrjinnän vastaisten direktiivien perusteella velvoite edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään tehokkaasti. Vakavimmillaan syrjintä on rangaistava teko.

Hallitusohjelmaan on edellä mainittujen syiden vuoksi kirjattu mm. yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen toteuttaminen. Uudistukseen sisältyviä työelämäkysymyksiä pohtineen alajaoston esitys ei kuitenkaan Akavan mielestä vastaa kaikilta osin hallitusohjelman tavoitteita tai Suomelle asetettuja kansainvälisiä velvoitteita tai suosituksia. Akavan mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa tulee laajentaa yksittäisiin työelämäkysymyksiin sekä antaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle oikeus myöntää korvauksia. Se on jättänyt mm.edellä mainittuihih syihin vedoten työelämäkysymyksiä pohtineen yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen alajaoston loppuraporttiin eriävän mielipiteen.

7. Varmistetaan tiiviissä yhteistyössä saamelaisten kanssa, että saamelaisten perinteisten maa-alueiden käyttöä koskevat päätökset eivät vaikuta kielteisesti heidän mahdollisuuksiinsa ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan tällä alueella. Jotta voidaan turvata saamelaisten kulttuurinen ja institutionaalinen autonomia, viranomaisten olisi edelleen pyrittävä yksimielisyyteen asiaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta, ILOn yleissopimuksen nro 169 alkuperäis- ja heimokansoista ratifioimisesta sekä Pohjoismaisesta saamelaissopimksesta.

Akavalla ei ole kommentoitavaa asiaan.

8. Varmistetaan, että ruotsinkielisillä on käytännössä mahdollisuus saada terveydenhuoltoja sosiaalipalveluja äidinkielellään. Erityisesti olisi pyrittävä torjumaan moniperusteista syrjintää, joka kohdistuu näitä palveluja käyttäviin ruotsinkielisiin lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Viranomaisten tulee seurata tarkoin ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumista ja tarvittaessa ryhtyä toimiin niiden toimeenpanemiseksi käräjäoikeuksissa.

Kielelliset oikeudet ovat osa perusoikeuksia ja niistä säädetään useissa laeissa. Kielelliset oikeudet ovat olennainen osa yhdenvertaisuutta, Niiden toteutuminen on edellytys muiden oikeuksiensa toteutumiselle. Ihmisten mahdollisuudet käyttää äidinkieltään saavat heidät tuntemaan asemansa yhdenvertaisiksi suhteessa muihin yhteiskunnan kieliryhmiin. Puutteet kielellisten oikeuksien toteutumisessa voivat estää osallistumisen yhteiskunnan toimintaan, mukaan lukien työelämä.

Suomessa vakavimmat ongelmat kielellisten oikeuksien toteutumisessa liittyvät ruotsin kieleen, saamen kieliin, romanikieleen ja maan kahteen viittomakieleen.

9. Selkeytetään tiiviissä yhteistyössä saamelaisten kanssa lakisääteisiä oikeuksia, jotka koskevat saamenkielisiä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja saamelaisten kotiseutualueella, ja määritellään saavutettavissa olevat ja mitattavissa olevat tavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävissä olisi oltava riittävät budjettivarat. Lisäksi viranomaisten olisi arvioitava saamenkielisten palvelujen tarve, ja tarvittaessa harkittava tiettyjen saamenkielisten palvelujen tarjoamisen tukemista saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Kaikkien viranomaisten, kuntien ja muiden palveluntarjoajien on tiedostettava, että asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutuminen on perusedellytys muiden oikeuksien toteutumiselle ja yhdenvertaisuudelle.

10. Vahvistetaan tukea saamen kielen opetukselle kiinnittäen erityistä huomiota kielipesiin, etäopetukseen ja opettajankoulutukseen. Lisäksi viranomaisten olisi lisättävä ponnistelujaan romanikielen ja karjalan kielten elvyttämiseksi edistämällä aktiivisesti näiden kielten opetusta ensimmäisenä kielenä kouluissa.

Suomen Kansalliskielistrategian (2021) mukaisesti Suomi pyrkii toimimaan esimerkillisesti kielellisten oikeuksien toteuttamisessa ja oikeuksien edistämisessä. Kielipoliittisen ohjelman (2022) mukaisesti tavoittena on kotoperäisten kielten suojaaminen, elvyttäminen, tukeminen ja vahvistaminen.

Saamen kielten kielipesien toimintaa on erittäin tärkeää tukea myös valtion rahoituksella. On varmistettava, että kielipesissä on kelpoisia opettajia opettamassa pieniä lapsia. Kielipesässä olevan lapsen perheen aikuisille tulisi antaa mahdollisuus opiskella saamen kieltä vaivattomasti. On varmistettava rahoitus aikuiskoulutukseen tai vapaaseen sivistystyöhön, jotta saamen kielen opintoja aikuisille on riittävästi tarjolla riippumatta siitä, missä perhe asuu.

11. Vahvistetaan etnisten suhteiden neuvottelukuntaa (ETNO) tiiviissä yhteistyössä kaikkien vähemmistöjen edustajien kanssa. Viranomaisten olisi erityisesti lisättävä vähemmistöedustajien osuutta, varmistettava jäsenyyksien valintaprosessin avoimuus, lisättävä budjetti- ja henkilöstöresursseja sekä harkittava ETNOn oikeudellisen aseman virallistamista.

Akava tukee tavoitetta.

12. Muuta puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta

Tutkimusten mukaan eri vähemmistöryhmiin (esim. etniset vähemmistöt, ikääntyneet, vammaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt) kuuluvat kokevat työelämässä ja työelämään pääsyssä paljon yhdenvertaisuuslain kieltämää syrjintää.

Vain vähän syrjinnästä tulee asiasta vastaavan viranomaisen eli aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden tutkittavaksi. Syrjintäasioissa työsuojeluviranomaisten arvioivat v.2020 eniten terveydentilaan (46% tarkastuksista) tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn (29% tarkastuksista) perustuvaa syrjintää. Esimerkiksi vammaisuuteen tai alkuperään liittyviä syrjintätapauksia tulee tarkastuksissa arvioitavaksi vuosittain vain alle 10 tapausta kumpaakin.

Akavan mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa tulee laajentaa yksittäisiin työelämäkysymyksiin sekä antaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle oikeus myöntää syrjinnän uhrille korvauksia. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen soveltamisala tulee laskea koskemaan vähintään 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä sekä lisätä yhdenvertaisuuslakiin maininta yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisvelvoitteesta.

Sahamies Miika
Akava ry