Rakennuksesta huokuu kunnioitus
Klaus Härö korostaa perusteluissaan rakennuksesta huokuvaa kunnioitusta alkuperäistä kirjastoa ja kävijöitä kohtaan.
”Pieteetillä ja perusteellisuudella on paneuduttu siihen, mitä ja miten kohde on kerran palvellut ja voisi palvella vastedeskin. Vanhaa ei ole romutettu, muttei myöskään romantisoitu kritiikittömästi vain siksi että se sattuu olemaan oman maun mukaista”, Klaus Härö sanoo.
”On kunnioitettu, mutta uskallettu tehdä rohkeitakin muutoksia. Arvokkaaseen rakennus- ja kaupunkimaisemaan taiten asettunut aikansa lapsi herää uuteen loistoon peruskorjauksessa, jossa vanha on ajatuksella sovitettu uuteen aikaan.”
Tilallinen idea ja värimaailma säilytettiin
Arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman, vuonna 1974 valmistuneen rakennuksen korjaus- ja pääsuunnittelusta on vastannut hänen poikansa, arkkitehti Ari Sipinen (Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy). Tila- ja sisustussuunnittelusta vastasi arkkitehti Merja Kiviranta (BST Arkkitehdit Oy).
”1970-luvun peruskorjausiässä olevia rakennuksia ei missään nimessä kannata purkaa. Hyvällä suunnittelulla ja tiloja muokkaamalla ne taipuvat mainiosti nykyaikaisiin tarpeisiin”, Ari Sipinen painottaa.
”Yli 45-vuotiaan rakennuksen talotekniikka oli auttamatta vanhentunutta. Myös rakennuksen käyttäjän, Jyväskylän yliopiston, tarpeet olivat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Kaikki uudistettiin betonirunkoa ja joitakin suojeltuja valaisimia, sisälasiseiniä ja tiiliseiniä lukuun ottamatta”, Sipinen kertoo.
’Keltaisena kirjastona’ aiemmin tunnetun – nykyisin Lähde-nimisen – kirjaston värimaailma säilytettiin: perusvärit keltainen, musta valkoinen, sininen ja punainen toistuvat tiloissa sekä irtokalusteissa. Opiskelijoille ja henkilökunnalle rakennettiin uusia kohtaamis- ja työskentelytiloja. Aiemmin kirjavarastona palvelleet kerrokset liitettiin tilallisesti ylempiin kerroksiin uudella avoportaikolla sekä avaamalla uusia suuria valoaukkoja kerrosten väliin.
Myös kaikki ulko- ja kattoikkunat uudistettiin kokonaan. Ensimmäisen kerroksen kahvila-ravintolan uudet, suuret ulkoikkunat avautuvat Seminaarinmäen kauniiseen puistoon. Pääsisäänkäynnin eteen lisättiin ulkoportaat Seminaarinkadun suuntaan.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita vuonna 2022 olivat Jyväskylän yliopiston kirjaston ohella Serlachiuksen taidesauna (Mendoza-Partida Architectural Studio ja BAX Studio, yhteistyössä Planetary Architecture) ja Jätkäsaaren koulu (AOR Arkkitehdit).
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto ja esiraadin jäsenet
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.
Kohteet valinneeseen esiraatiin kuuluivat tänä vuonna professori Panu Lehtovuori (pj), arkkitehti Sarlotta Narjus, arkkitehti Mona Schalin ja professori Rainer Mahlamäki. Esiraadin sihteerinä toimi Paula Huotelin.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia. Lisäksi SAFAssa on noin 600 opiskelijajäsentä.
_ _ _
Lisätietoja
• Median yhteydenotot: Leena Salokoski, Noon Kollektiivi, puh. 0500 492 763, leena@noonkollektiivi.fi
• Muut lisätiedot: esiraadin sihteeri Paula Huotelin, puh. 040 556 2827
• Kuvamateriaali, kohteiden esittelyt ja tarkemmat tekijätiedot TÄSTÄ LINKISTÄ
Verkkosivut: www.arkkitehtuurinfinlandia.fi
Facebook: www.facebook.com/ARKFinlandia
Instagram: www.instagram.com/arkfinprize
Twitter: twitter.com/ArkfinPrize
tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 3.10. kello 16.02
