Suomalaiselle palkansaajaliikkeelle on tärkeää, että kokous tuo selkeää edistystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, sopeutumisessa ja luontokadun torjumisessa. Tämä tarkoittaa, että kokouksen jälkeen yhä useampi maa on sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen ja toimii sen mukaisesti. Voi hyvin olla, että tässä onnistutaan vain, jos kehittyneet maat lisäävät jo luvattua, mutta toistaiseksi vajaaksi jäänyttä rahoitusta kehittyville maille. Ilmastorahastosta on tarkoitus käyttää vuosittain 100 miljardia euroa kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemiseen.
Teollisuusmaiden on lisäksi sitouduttava rahoittamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvauksia kaikkein haavoittuvimmille maille, kuten uudelleenrakentamishankkeita ilmastotuhojen jälkeen. Länsimaiden talous on saanut kasvunsa hyödyntämällä fossiilienergiaa ja -teknologiaa, joten niillä on velvollisuus rahoittaa köyhempien maiden päästöttömiä toimia.
Päästöttömään yhteiskuntaan siirryttäessä pitää varmistaa toimien oikeudenmukaisuus työntekijöille. Tärkeä osa toimista, joilla torjutaan ilmaston lämpenemistä ja luontokatoa, tapahtuu työpaikoilla. Samalla kun yritykset ja muut organisaatiot panostavat päästöttömiin prosesseihin ja teknologioihin sekä materiaalienkäyttöön, työntekijöille on tarjottava mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, jotta uutta teknologiaa voidaan ottaa käyttöön ilman viiveitä. Näin voidaan saavuttaa hiilinegatiivisuutta tavoittelevia ratkaisuja riittävän nopeasti.
Ilmastotavoitteisiin ja -toimiin on hankala sitoutua, jos ne tuovat mukanaan huolen oman työpaikan menetyksestä. Säällinen palkka on tärkeä keino varmistaa ihmisten toimeentulo ja siksi ilmastotoimien keskeisenä tavoitteena on, että ne uudistavat työpaikkojen laatua. Oikeudenmukainen siirtymä on syytä määritellä hyvin vahvasti nimenomaan työntekijöiden aseman turvaamisen kautta.
Kun osaamisvajeisiin reagoidaan ajoissa, voidaan varmistaa parhaiten työstä työhön siirtyminen ilman työttömyyttä. Kansallisesti on tärkeää tunnistaa toimialakohtaiset osaamis- ja koulutustarpeet sekä ilmastomuutoksen vaikutukset työllisyyteen. Tässä työssä ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen asema asiantuntijana. Palkansaajajärjestöjen osallistaminen ilmastotyöhön sitouttaa järjestöt ja niiden toimijat valmisteluun sekä edistää ilmastomuutostietoisuutta työntekijäkentässä.
Vihreä siirtymä on ennen kaikkea mahdollisuus koko yhteiskunnalle, kunhan se tehdään oikeudenmukaisesti ja kaikkia hyödyttäen.
Pia Björbacka SAK, Piia Rekilä Akava ja Jaakko Haikonen STTK
Lisätietoja
YK:n ilmastokokous eli COP27-ilmastokokous on 6.–18. marraskuuta Sharm-El-Sheikhissä Egyptissä. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat edustettuna Suomen valtuuskunnassa.
Lisätietoa kokouksesta on käytettävissä kokouksen sivustolla ja puheenjohtajamaa Egyptin kokoussivuilla.
ITUC:n pääteesit COP27-kokoukseen Frontlines Briefing COP27 EN.pdf
