”Riippumattoman asiantuntijatiedon tarve korostuu ilmasto- ja luontokriisin aikana. Yksikään Suomen 12 valtion tutkimuslaitoksesta ei ole erikoistunut rakentamiseen tai kaupunkirakenteeseen, vaikka rakennukset, infrarakenteet ja rakennetut maa-alueet yhdessä muodostavat 83 % kansallisvarallisuudestamme”, SAFAn pääsihteeri Arja Lukin sanoo.
SAFA esittää hallitusohjelmatavoitteissaan, että ympäristöministeriöön tulisi perustaa rakennetun ympäristön paneeli – ilmastopaneelin tapaan – tuottamaan riippumatonta tietoa poliittisen päätöksenteon ja koko alan tueksi. Lisäksi tulisi varata kolmevuotinen rahoitus rakennetun ympäristön tutkimuslaitoksen perustamiseen.
”Olemassaolevan rakennuskannan korjaaminen edellyttää erikoistunutta tietotaitoa. Korjaamalla ja ylläpitämällä rakennuskantaamme turvaamme Suomen kulttuurista ja sosiaalista pääomaa.”
Suomi on sitoutunut edistämään laadukasta rakennuskulttuuria
Maailman talousfoorumin yhteydessä vuonna 2018 julkistetussa Davosin julistuksessa ilmaistiin kulttuuriministereiden yhteinen, kansainvälinen tahtotila korkealaatuisen rakennuskulttuurin edistämiseksi. Myös Suomi on sitoutunut julistukseen.
”Davosin julistus velvoittaa hallitusta edistämään kestävää rakennuskulttuuria talouden ja tekniikan rinnalla. Vihreä siirtymä on myös kulttuurinen asia. Valtion, toimivaltaisten viranomaisten ja alan toimijoiden tulisi laatia yhteinen toimenpideohjelma ja varattava riittävät resurssit julistuksen tavoitteiden viemiseksi käytäntöön”, Arja Lukin sanoo.
Suomi tarvitsee lisää osaajia
SAFAn, Arkkitehtitoimistojen Liiton (ATL) ja Suomen maisema-arkkitehtiliiton (MARK) viime vuonna toteuttaman kyselyn mukaan alaa vaivannut arkkitehtipula ei helpottanut edes pandemian aikana.
”Arkkitehtien työttömyysaste on vuosien ajan pysynyt lähellä nollaa. Kiihtyvän kaupungistumisen aiheuttamaan rakentamistahtiin tarvitaan osaajia. Arkkitehtikoulutuksen resurssit on turvattava valmistuvien arkkitehtien määrän nostamiseksi ja kansainvälisten osaajien integrointia Suomen työmarkkinoille on edistettävä. Selvitys arkkitehtuurin alan osaajista on parhaillaan tekeillä yhteistyössä ministeriöiden, korkeakoulujen ja alan järjestöjen kanssa”, Lukin sanoo.
Lainsäädäntöä on kehitettävä käytännön tarpeisiin
Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 47 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. SAFAn ja ATL:n toteuttaman kyselyn mukaan sekä arkkitehtuurin tilaajat että tarjoajat toivovat suurempaan laatupainotusta hankintohin. Nykyinen hankintalaki ei tue laatuvaatimuksia arkkitehtipalvelujen hankintaperusteena, eikä tue uusien ja pienten toimistojen pääsyä alalle.
”Näihin epäkohtiin on vaikutettava myös EU-tasolla, päivitettävän EU:n hankintadirektiivin myötä. Direktiivin pohjalta pitää käynnistää myös kansallisen hankintalainsäädännön päivittäminen”, Lukin sanoo.
Esitys uudeksi rakentamislaiksi ja alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säännökset ovat edenneet eduskuntaan. Safaa on huolettanut maankäyttö- ja rakentamislain jakaminen kahtia, alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevaan lakeihin.
”Alueidenkäytön lainsäädäntöä pitäisi pikaisesti päästä päivittämään, jotta alueidenkäytön ja rakentamisen sääntelyn rajapinta saadaan toimimaan saumattomasti.”
Lisätietoja
• Arja Lukin, pääsihteeri, SAFA, puh. 050 530 5216, arja.lukin@safa.fi
• SAFAn, ATL:n ja MARK:in kysely arkkitehtitoimistoille 2021
Tutustu Suomen Arkkitehtiliiton hallitusohjelmatavoitteet -asiakirja
