– Kentältä tulee huolestuttavia viestejä. Humanistisesta koulutuksesta vähennetään rahoitusta. Kokonaisia tieteenaloja ajetaan alas. Opetusta pyöritetään määräaikaisten tuntiopettajien voimin ja tukihenkilöstöä vähennetään. Onko Suomessa käynnissä humanistisen koulutuksen alasajo, kysyy Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Pasi Hario. Akavan Erityisalat edustaa jäsenyhdistyksineen laajasti humanistialojen korkeakoulutettuja.
– Leikkaukset ovat hämmentävän lyhytnäköisiä. Digitalisoituvassa maailmassa tekoäly ei voi korvata ihmistä eikä ihmistenvälisyyttä. Teknologiaa tulisi kehittää ja sen vaikutuksia arvioida loppukäyttäjän eli ihmisen näkökulmasta. Humanististen alojen osaajat ovat avainasemassa myös esimerkiksi turvattaessa sivistys- ja kansalaisyhteiskuntaa, kriisinkestävyyttä, kielellisiä ja muita ihmisoikeuksia, lukutaitoa ja medialukutaitoa tai eri väestönosien yhdenvertaisuutta, Hario sanoo.
– Juuri humanistiopinnot valmentavat kriittisyyteen, monitahoiseen ongelmanratkaisuun ja empatiakykyyn, joita Suomi kansallisten ja globaalien kriisien ratkaisussa nyt tarvitsee.
Suomessa julkaistiin maaliskuussa (15.3.2023) luonnontieteellistä, matemaattista ja teknistä osaamista kriisien ratkaisijana korostava LUMA(TE)-strategian toimenpiteet. Sen rinnalle tarvitaan nyt humanistisen osaamisen varmistava humanististrategia, Akavan Erityisalat esittää.
– Ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysvajeiden ratkaiseminen vaatii systeemisiä yksilöiden ja yhteisöjen toimia, ei vain luonnontieteiden teknisiä ratkaisuita. Ihmistieteet tarjoavat keinot tuoda ihmiset yhteen, kartoittaa ongelmien juurisyyt ja valtaistaa yhteisöt ratkomaan ongelmia. LUMA-strategiassakin korostetaan ihmistieteiden monitieteistä lähestymistapaa, Hario sanoo.
”Humanistinen erityisosaaminen tunnistettava ja hyödynnettävä”
Akavan Erityisalat esittää, että Suomeen laaditaan humanististrategia, joka tunnistaa humanistisen erityisosaamisen merkityksen yhteiskunnallisten ja työelämän kysymysten ratkaisussa.
Humanististrategian toimeenpanossa tulee eri toimenpitein ja rahoitus varmistamalla nostaa humanistista osaamista opetuksen kaikilla asteilla ja työelämässä. Strategia tulee toteuttaa eri toimijoiden yhteistyönä. Mukana tulee olla ainakin korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, opetushallinnon, alaa edustavien työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien sekä elinkeinoelämän näkökulmat.
Humanististrategian keskeinen kysymys on humanistisen tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen turvaaminen. Tämä edellyttää korkeakouluihin rahoitusmallia, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon humanististen alojen ominaispiirteet.
– Yliopistoissa tuntuu tällä hetkellä olevan vallalla suuruuden ekonomia, jossa menestystä mitataan teknisiä ja luonnontieteellisiä tai kaupallisia oppiaineita suosivilla mittareilla. Ikään kuin tieteen tekemisen ja opetuksen malli tulisi vain näiltä aloita. Tässä teknis-taloudellisessa ilmapiirissä etenkin pienet humanistialat häviävät kilpailun niukkenevista resursseista, Pasi Hario huomauttaa.
Akavan Erityisalat uskoo, että lähtökohdat humanististrategialle ovat hyvät. Esimerkiksi vuonna 2016 tehdyn selvityksen* mukaan Suomessa päättäjät tuntevat humanistisen tutkimuksen sisältöä.
Huolestuttavaa on kuitenkin se, että saman selvityksen mukaan eri päättäjäryhmistä kaikkein heikoin humanistisen tutkimuksen tietämys oli talouselämän vaikuttajilla ja kansanedustajilla. Humanististrategian toimeenpanon keskeisenä toimenpiteenä tuleekin olla päättäjien ja työnantajien humanistisia aloja koskevan ymmärryksen lisääminen.
– Humanistijäsenemme kipuilevat jäsentutkimuksemme mukaan sitä, ettei humanistikoulutusta ymmärretä ja arvosteta työmarkkinoilla. Humanistiset opinnot kasvattavat moniosaajia, jotka nauttivat elinikäisestä oppimisesta ja ovat erinomaisia vastaamaan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin, Pasi Hario sanoo.
– Teknologian kehitys vähentää jatkossa monia työtehtäviä. Ihmisen luovaa ja kriittistä ajattelua sekä laajaa yleissivistystä eivät algoritmit korvaa. Esimerkiksi digitaalisiin ihmistieteisiin nojaavat innovaatiot avaavat humanisteille uusia työpaikkoja.
– Nyt ollaan Suomessakin heräämässä myös kulttuurialoihin perustuvan liiketoiminnan valtavaan potentiaaliin – myös työllistäjänä. Tuore kulttuurimatkailun tiekartta on tästä hyvä esimerkki.
– Toisin kuin monet muut oppiaineet, humanistiset opinnot kiinnostavat nuoria ja tulijoita riittää. Tämä nuorten kiinnostus on suuri mahdollisuus, joka tulee hyödyntää.
Lisätietoja
Pasi Hario, puheenjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 050 412 9940, pasi.hario@laurea.fi
Hanna Koskenheimo, tiedontuotannon asiantuntija, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 368, hanna.koskenheimo@akavanerityisalat.fi (jäsentutkimus)
*Lähde: Tuomas Heikkilä ja Ilkka Niiniluoto: Humanistisen tutkimuksen arvo: Kuusi murrettavaa myyttiä ja neljä uutta avainta (2016)
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 525 8582
Pasi Hario, Akavan Erityisalat
Puheenjohtaja. Ammatillinen opettaja, tulevaisuuden tutkimuksen MSSc/VTM, palvelumuotoilun YAMK, FM.
Puh: 050 412 9940
pasi.hario@laurea.fi
Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat
Tiedontuotannon asiantuntija
– Tutkimus ja tiedon tuotanto, analysointi ja hyödyntäminen
– Työvoima- ja koulutuspolitiikka
– Yksilöllinen tilastollinen palkkaneuvonta
Puh: 0201 235 368
hanna.koskenheimo@akavanerityisalat.fi
Linkit
Akavan Erityisalojen verkkosivut
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 24.3.2023 8.25
