Hyvinvointialueet ovat ratkaisseet palvelutuotantonsa eri tavoin. Joillakin alueilla on käytössä palveluseteli ja palveluntuottajien rekisteröintimenettelyt, toisilla taas on käynnissä erilaisia kilpailutuksia. Hankintalain tulkinta on osoittautunut alueilla kirjavaksi. Osa hyvinvointialueista on sulkenut julkisten hankintojen ulkopuolelle kaikki sellaiset palveluntarjoajat, jotka ovat työsuhteessa kyseiseen hyvinvointialueeseen.
Akavalaiset Yrittäjät AKY ry painottaa, että sekä alueiden asukkaita että heille palveluita tuottavia elinkeinoharjoittajia tulee kohdella tasapuolisesti palveluita järjestettäessä. Palvelutuotannon ei pidä eriytyä tai lisätä eriarvoisuutta.
Hyvinvointialueiden tulee noudattaa julkisissa hankinnoissa hankintalakia, jonka kolmannen pykälän mukaan Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on hankintayksikön organisaatioon kuuluva yksikkö, hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia. Hankintalain valmistelutöiden (81 §) mukaan mahdollista eturistiriitaa pitää ensisijaisesti lähteä purkamaan jotain muuta kautta kuin poissululla. Suomen perustuslaki taas takaa elinkeinovapauden.
Ennen sote-uudistusta kuntien ja sairaanhoitopiirien oli useimmiten mahdollista ostaa palveluita muiden lähikuntien tai kuntayhtymien työntekijöiden tuottamina, jolloin eturistiriitaa ei syntynyt. Nyt tilannetta on tulkittava uudelleen, koska kaikki sote-työntekijät ovat maantieteellisesti laajojen hyvinvointialueiden palveluksessa.
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry katsoo, että hyvinvointialueen työntekijän sulkeminen julkisen hankinnan ulkopuolelle on ristiriidassa sekä perustuslain että hankintalain kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pulaa työvoimasta ja osaamisesta. Toisaalta hyvinvointialueilla ei ole aina mahdollisuutta tarjota vakituista kokoaikatyötä kaikille sote-ammattilaisille. Jotta sosiaali- ja terveysalan työvoima saadaan tehokkaasti käyttöön, hyvinvointialueilla työskentelevillä tulee olla mahdollisuus työskennellä omalla alueellaan myös yrittäjänä.
Tulevaisuuden työelämässä on oltava mahdollisuus monimuotoiseen työskentelyyn. Työ ja vapaa-aika tulee voida yhdistää joustavasti, eikä yrittäjyydelle tule asettaa esteitä.
Luonnollisesti työntekijä ei voi omassa palkkatyössään vaikuttaa siihen, mitkä asiakkaat hänen omaan yritykseensä ohjautuvat. Yhtä lailla on varmistettava, ettei työsuhteella ole vaikutusta asiakkaiden ohjautumiseen mahdollisille kilpailijoille. Arvioivan ja palveluihin ohjaavan tahon tulee olla selkeästi erillään palveluita tuottavasta yrityksestä.
Hyvinvointialueilla on vastuu siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Tämä korostuu perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentuessa.
Hyvinvointialueiden työntekijöiden sulkeminen julkisten hankintojen ulkopuolelle tulee johtamaan siihen, että palveluntuottajia ei ole tarpeeksi kysyntään nähden. Tämä johtaa paitsi palveluiden ruuhkautumiseen, myös matkakustannusten lisääntymiseen. Sote-palvelut tulee pyrkiä tarjoamaan niin lähellä asiakasta kuin mahdollista.
Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi
Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry
timo.saranpaa@ekonomit.fi
Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi
Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi
Leila Mäkelä , toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
leila.makela@toimintaterapeuttiliitto.fi
