Akava: Vahva julkinen talous varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan myös tulevaisuudessa

Julkisen velan kasvattaminen normaalin talouskehityksen aikana on huolestuttavaa, huomauttaa Akava. Talouden sopeutusta tarvitaan väistämättä, mutta sitä pitää tehdä mieluummin etupainotteisesti ja valikoiden. Koulutuksen sekä tutkimuksen ja kehityksen resurssit on säilytettävä sekä tuottavuutta nostettava.

1.3.2023

– Kuvittelemme, että meillä on varaa nykyiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Otamme kuitenkin joka vuosi lisää velkaa tavallisten kulutusmenojen rahoittamiseen. Kasvavat velan korkomenot ovat pois muista käyttökohteista, toteaa Akavan pääekonomisti Sorjonen.

Hän kommentoi julkisen talouden tulevaa kehitystä valtiovarainvaliokunnan Julkisen talouden näkymät, sopeutustarve ja -keinot -kuulemisessa tänään.

Valtion budjettitalous on valtiovarainministeriön mukaan vuosina 2023–2027 joka vuosi yli 10 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteen arvoon nousee 53,5 prosentista 60 prosenttiin.

– Kukaan ei tiedä, onko julkinen velkamme liian suuri. Sitten, kun toteamme julkisen velan kasvaneen liian mittavaksi, emme enää voi tehdä mitään asian korjaamiseksi, Sorjonen jatkaa.

– Suomen julkisen talouden kriisinsietokyky on huonossa kunnossa. Odottamattomat kriisit ovat viime vuosina rasittaneet julkista talouttamme rajusti. Olisi tärkeää laittaa julkinen talous kuntoon hyvinä aikoina, jotta saadaan pienennettyä korkomenoja. Kriisin sattuessa alijäämät kasvavat ja velka kasvaa odotettua enemmän, Sorjonen korostaa.

– Suuren sopeutustarpeen takia sopeutus täytynee ulottaa kahdelle hallituskaudelle, jolloin tavoite voitaneen saavuttaa vuoden 2030 lopulla, Sorjonen arvioi.

– Oikealla talouspolitiikalla varmistamme, että nykyiset ja tulevat nuoret voivat elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Velanhoidon taakkaa emme voi sälyttää heille, korostaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Julkisen talouden tervehdyttämisen pääasialliset keinot: talouskasvun vauhdittaminen, julkisten menojen leikkaaminen ja verotuksen kiristykset

– Talouden kasvukyvyn parantaminen on miellyttävin vaihtoehdoista ja siihen pitäisi muutenkin aina pyrkiä. Se on vaikeaa, eikä lopputuloksesta voi olla varma. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten voimme parantaa tuottavuuden nousua ja nostaa työllisyysastetta. Keskeinen keino tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi ovat TKI-investoinnit eli panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uusiin ideoihin, joista voi syntyä uusia menestystuotteita, Sorjonen painottaa.

– Julkisia menoja ei voi karsia joka paikasta juustohöylämenetelmällä, vaan joitakin menoja on pikemminkin lisättävä. Priorisointi on välttämätöntä, Sorjonen toteaa.

Verotuksen kiristäminen on Sorjosen mukaan ongelmallista Suomen korkean veroasteen takia. Lisäksi 80 prosentin työllisyysastetavoite puoltaa pikemmin työn verotuksen keventämistä ja etenkin korkeiden rajaveroasteiden madaltamista.

– Kun tavoittelemme koulutusasteen nousua ja korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvua Suomeen, ansiotuloverotuksen on kannustettava ihmisiä etenemään vastuullisempiin tehtäviin, Löfgren sanoo.

– Verotetaan kevyemmin sitä, mitä halutaan enemmän. Suurella todennäköisyydellä työn verotuksen keventäminen ei maksa itseään kokonaan takaisin, joten muita veroja pitää korottaa. Ne voivat aluksi olla vaikkapa vihreää siirtymää edistäviä haittaveroja, Sorjonen sanoo.

Yhteyshenkilöt

puheenjohtaja Maria Löfgren
Puh.

pääekonomisti Pasi Sorjonen
Puh. +358505575271