– Määräaikaiset työsuhteet ovat tieteentekijöillä edelleen valitettavan yleisiä, vaikka vuoden 2022 jäsenkyselyn mukaan tilanne on kehittynyt hieman parempaan suuntaan. Hieman yli puolella on pysyvä työsuhde, ja määräaikaisten työsuhteiden kesto yliopistoissa on jonkin verran pidentynyt. Kuitenkin määräaikaisten työsuhteiden yleisyys ja jatkuvat rahoitushaut kertovat edelleen tutkijanuriin pinttyneistä ongelmista, varsinkin kun otetaan huomioon se, että liiton jäsenistä 67 prosenttia on tohtoreita. Yhä ollaan kaukana Tieteentekijöiden tavoitteesta ja Euroopan komission ehdotuksesta tutkijoiden uudeksi peruskirjaksi, joiden mukaan tavoitteena tulisi olla se, että korkeintaan kolmasosa organisaation tutkijoista olisi määräaikaisessa palvelussuhteessa, Puhakka kertoo.
Määräaikaiset työsuhteet ja epävarmuus tulevasta huolettavat tieteentekijöitä
Jäsenkyselystä selviää, että haitallista työstressiä tieteentekijöille aiheuttavat yleisimmin juuri työsuhteen määräaikaisuus, palvelussuhteen jatkumisen epävarmuus ja rahoituksen hankkiminen. Hälyttävää on, että tutkijoista 49 %, opettajista 52 % ja asiantuntijoista 31 % ilmoitti kokeneensa vastaushetkellä stressiä joko paljon tai erittäin paljon. Vaikka erittäin paljon stressiä kokeneiden määrä on vähentynyt suhteessa edelliseen kyselyyn, erot yliopistojen ja muiden työnantajasektoreiden välillä stressin kokemuksissa ovat revenneet suuremmaksi kuin koskaan. Kun ulkoa asetetaan paineita tutkimuksen tekemiselle, ja samaan aikaan ei ole olemassa työaikaa tutkimukselle, tästä aiheutuu suurta kuormitusta.
– Tutkijanurat kaipaavat vakautta, ja houkuttelevuutta voitaisiin lisätä yksinkertaisesti työoloja ja palkkausta parantamalla. Odotamme TKI-panostuksilta ja tohtorikoulutuspilotista pitkäjänteisyyttä tutkimusrahoitukseen ja tutkijoiden työhön sekä tietysti uusia uramahdollisuuksia tutkijoille yksityisellä sektorilla. Tieteentekijöiden jäsenkyselyiden tulokset ovat toistuneet saman suuntaisina jo vuosia, vaikka ongelmiin olisi selkeät ratkaisut, liiton puheenjohtaja Tero Karjalainen kommentoi.
Kansainväliset tutkijat kohtaavat edelleen kieleen ja kulttuuriin liittyviä ongelmia
Uusimmassa jäsenkyselyssä selvitettiin myös kansainvälisten tutkijoiden kohtaamaa syrjintää ja ongelmia esimerkiksi oleskelulupaprosesseissa. Yleisimpiä ongelmia, joita kansainvälistaustaiset tutkijat kertoivat kohdanneensa, olivat kieleen ja kulttuuriin liittyvät ongelmat sekä toimeentulon epävarmuus. Erityisen huolestuttavaa on, että kyselystä toiseen yli puolet kansainvälistaustaisista tieteentekijöistä on kokenut saaneensa puutteellisesti tietoa työolosuhteista.
Tutkijoiden oleskelulupiin liittyvien ongelmien määrä on pienentynyt jäsenkyselyissä vuosien mittaan, mutta edelleenkin lukema on korkea. Keskimäärin vastaajalle oli myönnetty oleskelulupa neljä kertaa. Muualta kuin EU- ja Eta-maista tulleista tieteentekijöistä 43 % on kokenut ongelmia oleskelulupiinsa liittyen. Peräti 70 % vastanneista pitää oleskelulupien käsittelyä kalliina ja yli puolet (52 %) käsittelyaikoja liian pitkinä.
– Kansainvälisten osaajien houkuttelusta Suomeen puhutaan nyt laajasti. Yhteiskunnassa ja yliopistosektorilla on kuitenkin vielä paljon tekemistä, jotta kansainvälisten tutkijoiden tulo ja asettuminen Suomeen ja suomalaiseen yliopistomaailmaan olisi sujuvampaa, Karjalainen huomauttaa.
Kolmen vuoden välein toteutettavassa Tieteentekijöiden jäsenkyselyssä selvitetään muun muassa jäsenistön koulutusta, palvelussuhteita, palkkausta, apurahalla työskentelyä ja työoloja. Pysyvien kysymysten lisäksi kyselyissä on vaihtelevia teemoja, ja tämän vuoden kyselyssä näitä olivat mm. oleskelulupiin, työyhteisössä tapahtuvaan epäasialliseen kohteluun ja syrjintään sekä työskentelypaikkaan liittyvät kysymykset. Kysely toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sähköisellä kyselylomakkeella, joka täytettiin nimettömänä. Vastauksia saatiin 1 076 jäseneltä (16 % jäsenistä).
Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyraportti 2022: Peräkkäin, rinnan ja päällekkäin
Lisätietoja
Antero Puhakka, YTT, kyselyn laatija
0400 646 382
Miia Ijäs-Idrobo, erityisasiantuntija, Tieteentekijät
0207 589 616, miia.ijas(at)tieteentekijat.fi
***
Forskarförbundet: Forskarförbundets medlemsenkät ger en dyster bild av forskarnas splittrade yrkeskarriärer
Medlemmarnas yrkeskarriärer präglas av ovisshet om framtiden och ständig press på att söka finansiering. Den nionde enkäten som omfattade alla Forskarförbundets medlemmar genomfördes i november 2022.
Forskarnas yrkeskarriärer är splittrade, visar rapporten om medlemsenkäten, Peräkkäin, rinnan ja päällekkäin (”På rad, parallellt med och om varandra”). Rapporten har utarbetats av PD Antero Puhakka från Östra Finlands universitet.
– Visstidsanställningar är tyvärr fortfarande vanliga bland våra medlemmar, även om medlemsenkäten 2022 visar att situationen har blivit något bättre. Drygt hälften har ett fast anställningsförhållande och visstidsanställningarna varar nu något längre vid universiteten. Det stora antalet visstidsanställningar och de ständiga finansieringsansökningarna berättar dock att det ännu finns djupt rotade problem i forskarkarriären, särskilt med tanke på att 67 procent av förbundets medlemmar är doktorer. Vi är fortfarande långt ifrån Forskarförbundets mål och Europeiska kommissionens förslag till en ny europeisk stadga för forskare, enligt vilka högst en tredjedel av forskarna i en organisation kan ha en tidsbunden anställning, berättar Puhakka.
Visstidsanställningar och osäkerhet om framtiden oroar medlemmarna
Av medlemsenkäten framgår det att skadlig arbetsrelaterad stress oftast orsakas av visstidsanställningar, osäkerhet över anställningens kontinuitet och hur man ska få finansiering för forskning. Ett alarmerande resultat är att 49 procent av forskarna, 52 procent av lärarna och 31 procent av experterna uppgav att de vid tidpunkten för enkäten upplevde antingen mycket eller väldigt mycket stress. Även om antalet personer som upplevde väldigt mycket stress har minskat i förhållande till den föregående enkäten, har skillnaderna i upplevelserna av stress blivit större än någonsin tidigare mellan universiteten och övriga arbetsgivarsektorer. Det är mycket belastande att det ställs press utifrån att bedriva forskning men samtidigt finns det ingen arbetstid för forskningen.
– Forskarkarriärerna kräver stabilitet, och de kan göras mera attraktiva helt enkelt genom att förbättra arbetsvillkoren och lönerna. Vi förväntar oss att FoUI-satsningarna och ett pilotprojekt gällande doktorandutbildningen ska medföra långsiktighet i forskningsfinansieringen och i forskarnas arbete samt på naturligt bidra med nya karriärmöjligheter för forskare även inom den privata sektorn. Resultaten av Forskarförbundets medlemsenkäter i flera års tid har pekat i samma riktning. Detta trots att det finns klara lösningar på problemen, säger förbundets ordförande Tero Karjalainen.
Internationella forskare stöter fortfarande på språkliga och kulturella problem
I den senaste medlemsenkäten utreddes även diskriminering som internationella forskare utsätts för och problem som de ställs inför i uppehållstillståndsprocesserna. De vanligaste problemen som forskare med internationell bakgrund berättar om gäller språk och kultur samt osäkerhet kring försörjning. Det är särskilt oroväckande att enkäten från år till år visar att över hälften av de internationella medlemmarna upplever sig ha fått bristfällig information om arbetsförhållandena.
Resultaten från medlemsenkäterna pekar på att problemen med forskarnas uppehållstillstånd minskat under årens lopp, men siffran är fortfarande hög. I genomsnitt hade respondenterna beviljats uppehållstillstånd fyra gånger. Av medlemmarna från länder utanför EU/EES har 43 procent haft problem med sina uppehållstillstånd. Hela 70 procent av dem som svarade anser att behandlingen av uppehållstillstånd är dyr och över hälften (52 %) anser att behandlingstiderna är för långa.
– Det talas nu mycket om att locka internationella experter till Finland. Men det finns ännu mycket att göra i samhället och inom universitetssektorn för att det ska vara smidigare för internationella forskare att komma till Finland och den finländska universitetsvärlden och hitta sin plats här, påpekar Karjalainen.
Forskarförbundets medlemsenkät utreder bland annat medlemmarnas utbildning, anställningsförhållanden, löner, arbete på stipendium och arbetsförhållanden. Medlemsenkäten genomförs med tre års mellanrum. Förutom återkommande frågor innehåller enkäterna varierande teman. I årets enkät gällde frågorna bland annat uppehållstillstånd, osakligt bemötande och diskriminering inom arbetsgemenskapen samt frågor om arbetsplatsen. Enkäten genomfördes på finska, svenska och engelska med ett elektroniskt frågeformulär som fylldes i anonymt. 1076 medlemmar svarade (16 % av medlemmarna).
Medlemsenkäten, Peräkkäin, rinnan ja päällekkäin (”På rad, parallellt med och om varandra”)
Mer information
Antero Puhakka, PD, 0400 646 382
Miia Ijäs-Idrobo, Specialsakkunnig, Forskarförbundet
0207 589 622, miia.ijas(at)tieteentekijat.fi
***
FUURT’s member survey tells a harsh tale about fragmented research careers
Research careers are overshadowed by uncertainty about the future and constant pressure to apply for funding. The Finnish Union of University Researchers and Teachers conducted its ninth union-wide member survey in November 2022.
The survey report, Consecutive, parallel and overlapping (Peräkkäin, rinnan ja päällekkäin in Finnish), is an apt description of the current fragmentation of research careers. The report was written by Antero Puhakka, D.Soc.Sc., of the University of Eastern Finland.
‘Fixed-term employment remains regrettably common among academics, even though the member survey from 2022 indicated that the situation has developed in a slightly better direction. Just over half of the survey respondents reported having a permanent employment relationship, and the duration of the fixed-term employments at universities has lengthened somewhat. However, the prevalence of fixed-term employments and constant funding application rounds reflect the inherent problems still plaguing research careers, particularly when we consider that 67% of FUURT’s members hold doctorates. We are still far from FUURT’s goal and the European Commission’s proposal for a new European Charter for Researchers that aim to ensure that a maximum of one third of an organisation’s researchers would be in fixed-term employment relationships’, states Puhakka.
Fixed-term employments and uncertainty about the future worry researchers and teachers
It is clear from the member survey that researchers and teachers experience harmful work stress most often as the result of precisely the fixed-term nature of their employment, uncertainty about continued employment, and need to apply for funding. It is alarming that 49% of researchers, 52% of teachers and 31% of experts reported that, at the time of the survey, they were experiencing stress a great deal or to an extreme extent. Although the number of those who experienced an extreme level of stress has declined since the previous survey, the difference between universities and other employer sectors, in terms of experienced stress levels, has become more pronounced than ever before. When external pressures are placed on research, and at the same time there is no working time to conduct research, this creates a great burden.
‘Research careers call for stability, and attractiveness could be increased by simply improving the working conditions and pay. We expect RDI investments and the doctoral education pilot to increase the duration of research funding and facilitate long-term research work, and, of course, to create new career opportunities for researchers in the private sector. The FUURT member surveys have repeatedly shown similar results for years, despite the existence of clear solutions for these problems’, says Tero Karjalainen, Union President.
International researchers continue to face language and culture-related issues
The new member survey also examined the discrimination and problems international researchers are encountering, for example, with residence permit issues. The most common problems that international researchers face concern language and culture-related issues and uncertainty of livelihood. It is particularly worrisome that more than half of the international researchers from one survey to another have experienced insufficient knowledge of working conditions.
The number of problems related to residence permits for researchers has decreased in the member surveys over the years, but the figure still remains high. Respondents have been granted a residence permit an average of four times. Altogether 43% of researchers and teachers from somewhere other than EU/EEA countries have experienced problems with residence permits. As many as 70% of respondents feel that the residence permit process is expensive and more than half (52%) expressed that the processing times were too long.
‘There is extensive talk about attracting international talent to Finland. However, our society and the university sector have a great deal of work to do to create a smoother process for international researchers to come and settle in Finland and the Finnish university world’, Karjalainen points out.
Conducted every three years, the FUURT member survey endeavours to clarify, among other things, the education, employment relationships, pay, grant funding and working conditions of its membership. In addition to the standard questions, the surveys also contain questions on changing themes. This year’s themes included residence permits, inappropriate treatment or discrimination in the work community, and questions concerning where work is being conducted. The survey was conducted in Finnish, Swedish and English using an online questionnaire, which was completed anonymously. The questionnaire was completed by 1,076 members (16% of the membership).
The survey report Consecutive, parallel and overlapping (Peräkkäin, rinnan ja päällekkäin)
Further information
Antero Puhakka, D.Soc.Sc, +358 (0)400 646 382
Miia Ijäs-Idrobo, Senior Adviser, FUURT
+358 (0)207 589 622, miia.ijas(at)tieteentekijat.fi
***
Tieteentekijöiden liitto on yliopisto- ja tutkimusyhteisöjen suurin henkilöstöjärjestö ja johtava tutkitun tiedon puolustaja. Vuonna 1967 perustettu Tieteentekijät on Akavan suurin liitto yliopistosektorilla.
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 26.10.2023 kello 10.00
