Suurin osa Talentian jäsenistä, kuten sosiaalityöntekijöistä ja sosionomeista, työskentelee hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Barometrin vastaajista 66 prosenttia tuntee työnsä henkisesti raskaaksi melko usein tai aina. Vastaajista 82 prosenttia kertoo, että omaan työhön liittyy paljon tai jonkin verran ongelmia tai haasteita. Suurimpina syinä niille nähdään hankalat asiakastilanteet ja työntekijäpula. Yli 90 prosenttia vastaajista pitää työntekijämäärän vähäisyyttä merkittävänä ongelmana.
Omasta työstä ollaan ylpeitä, mutta vain 26 prosenttia pitää alaansa vetovoimaisena.
– Hyvää on se, että 72 prosenttia sosiaalialan korkeakoulutetuista pitää työtään palkitsevana. Työstä tunnetaan ylpeyttä ja siihen ollaan sitoutuneita – vielä, mutta kuinka kauan? Barometrin tulokset ovat hälyttäviä, kurssin on muututtava, painottaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Hän korostaa, että alalla pysymiseen motivoi mahdollisuus tehdä arvokasta ja merkityksellistä asiakastyötä. Työntekijä viihtyy työssään, kun hänen on mahdollista palautua työstä ja nauttia työnsä tuloksista.
Hyvinvointialueiden on yritettävä parantaa vetovoimaansa
Vastaajien luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon on huolestuttava: Hyvinvointialueilla työskentelevistä vastaajista 66 prosenttia kokee, että organisaation päätöksenteko heikkenee jonkin verran tai merkittävästi.
– Hyvinvointialueiden riittämättömän rahoituksen vaikutus näkyy tuloksissa. Hyvinvointialueiden päätöksentekoon on heikko luottamus, ja vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin ratkaisuihin nähdään selvästi muita työnantajia huonompana, Karsio sanoo.
Hyvinvointialueiden olisi kuitenkin pystyttävä parantamaan vetovoimaansa työnantajina, muuten pula sosiaalialan korkeakoulutetuista syvenee. Kierre, jossa työvoimapula työntää alalta pois, on saatava poikki.
– Alan ammattilaisilla on varaa kilpailuttaa työnantajia. Huonoista työpaikoista kiirii sana tehokkaasti, samoin hyvistä, Karsio sanoo.
Ratkaisuja on tarjolla
Työnantajat voivat monin tavoin parantaa vetovoimaansa sosiaalialan korkeakoulutettujen näkökulmasta. Työolobarometrin vastaajat nostavat palkan tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi.
– Kun työnantaja tarjoaa kilpailukykyistä palkkaa, lisää se sosiaalialan korkeakoulutettujen kiinnostusta työpaikkaa kohtaan. Avoimet paikat saadaan helpommin täytettyä ja sitä kautta varmistetaan myös työntekijöiden riittävä määrä työpaikalla. Tämä lisää työhyvinvointia, Karsio sanoo.
Hän myös muistuttaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilöitä on Valviran ammattihenkilörekisterissä yli hyvinvointialueiden tarpeen. Alan ammattilaiset kuitenkin hakeutuvat mieluummin muualle töihin kuin hyvinvointialueille. Työntekijäpula ei siis ratkea alan koulutuspaikkoja lisäämällä.
Hyvä johtaminen parantaa työhyvinvointia
Barometrin vastaajat nostavat johtamisen tärkeimmäksi keinoksi, kun työpaikoilla kehitetään työhyvinvointia. Johtotasolla olisi tunnistettava työn kuormitustekijät ja ongelmatilanteisiin pitäisi puuttua ripeästi.
Myös ammatillinen johtaminen koetaan tärkeäksi työhyvinvoinnille. Hyvinvointialueuudistus on tuonut sen muutoksen, että omaa työtä saattaa johtaa henkilö, jolla ei ole sosiaalialan osaamista. Tämä heikentää työhyvinvointia.
Talentia toteutti työolobarometrin yhteistyössä tutkimusyhtiö Verianin kanssa. Barometriin vastasi 20.12.2023–14.1.2024 lähes 2700 Talentian jäsentä eli noin 10 prosenttia Talentian jäsenistöstä. Jatkossa barometri on tarkoitus toistaa kahden kolmen vuoden välein.
Yhteyshenkilöt
Jenni Karsio
Puheenjohtaja
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja
Puh: 044 541 5955
jenni.karsio@talentia.fi
