Hallitus kokoontuu kevään kehysriiheen vakavissa tunnelmissa. Talouden tilanne on vaikea ja tarve säästöille ja kustannustehokkaille ratkaisuille on suuri. Suomen Psykologiliitto painottaa, että mielenterveyspalveluista ja mielenterveyden edistämisestä leikkaaminen ei tuo säästöjä, vaan päinvastoin lisää kustannuksia esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä. OECD:n arvion mukaan mielenterveysongelmat aiheuttavat Suomelle vuositasolla yli 11 miljardin kustannukset.
– Psykologiliitto on huolissaan erityisesti hyvinvointialueiden rahoituksesta, toteaa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
– Erikoissairaanhoito on todella kuormittunut jo nyt ja tilanne vain pahenee entisestään, mikäli hyvinvointialueet säästävät perustason mielenterveyspalveluista ja ennaltaehkäisevästä työstä.
Hallitusohjelman tavoitteiden toteutuminen vaatii toimivia mielenterveyspalveluita
Hallitusohjelmaan on kirjattu useita mielenterveyteen liittyviä hankkeita, kuten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen, lasten ja nuorten terapiatakuu, opiskeluhuollon palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden varmistaminen sekä psykoterapiapalveluiden vahvistaminen uudistamalla psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi.
Perustason mielenterveyspalveluissa on tarkoitus ottaa käyttöön porrasteinen hoitomalli, mitä myös Psykologiliitto on suositellut. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin tarjota vaikuttavaa mielenterveyden hoitoa eri tasoisiin palvelutarpeisiin ainoastaan, mikäli niillä on siihen riittävät resurssit.
Hyvinvointialueet ja niiden toimintaa valvovat aluehallintovirastot ovat todenneet, että tällä hetkellä lakisääteiset opiskeluhuollon psykologipalvelut eivät toteudu suuressa osassa maata, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia vaativamman ja kalliimman hoidon tarpeen kasvaessa. Lasten ja nuorten terapiatakuu on parhaillaan valmistelussa ja myös sen toteuttaminen edellyttää, että perustason mielenterveyspalveluilla ja opiskeluhuollolla on käytössään riittävä määrä koulutettuja mielenterveystyön ammattilaisia. Hyvinvointialueille on luvattu lasten ja nuorten terapiatakuun toteutukseen lisärahoitusta yhteensä 35 miljoonaa euroa ensi vuodesta alkaen, mikä on vähimmäiskustannus, jolla palveluita aidosti voidaan lähteä parantamaan.
Lisäksi hallitusohjelmasta löytyy vaikuttava ja edullinen keino parantaa psykoterapiapalveluiden saatavuutta muuttamalla psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi. Uudistus on tarkoitus toteuttaa ensi vuodesta lähtien varaamalla siihen aluksi kaksi miljoonaa, ja sitten 10 miljoona euroa vuodessa, mistä on syytä pitää kiinni.
Myös hallituksen työllisyystavoitteet on mahdollista toteuttaa ainoastaan kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota mielenterveyden edistämiseen. Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 yli sataantuhanteen henkilöön, ja mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot maksoivat lähes 300 miljoonaa euroa. Mielenterveyssyyt ovat ajankohtaisesti suurin haaste työkyvylle, joten mielenterveyden tukemisen tulee selkeästi näkyä työllisyystoimenpiteiden joukossa. Psykologien ammattitaidon vahvempi hyödyntäminen esimerkiksi työterveyshuollossa sekä työ- ja elinkeinopalveluissa on keskeistä työllisyyden edistämiseksi.
Säästöjen kokonaisvaikutukset mielenterveyteen otettava huomioon
Mielenterveys on perusta sille, että suomalaiset voivat tehdä työtä, opiskella ja elää täysipainoisesti arkeaan. Useat jo toteutetut leikkaukset sekä julkisuudessa esitetyt leikkauskohteet osuvat jo nykyisellään yhteiskunnan heikompiosaisiin. Psykologiliitto muistuttaa, että mielenterveys on kokonaisuus, johon vaikuttaa monia tekijöitä. Esimerkiksi taloudelliset huolet ja erityisesti lapsena koettu köyhyys altistavat mielenterveyden haasteille.
– Psykologiliitto on jatkuvasti vaatinut eri toimenpiteiden yhteisvaikutusten arviointia. Nyt tulevia toimia pohdittaessa onkin huomioitava muun muassa, että leikkauksia on jo kohdistunut esimerkiksi sosioekonomisesti vaikeassa asemassa oleviin lapsiperheisiin, Lipsanen painottaa.
Yhteyshenkilöt
Jari Lipsanen
Puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
Puh: 045 720 1097
jari.lipsanen@psyli.fi
Vera Gergov
Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö
Suomen Psykologiliitto ry
Puh: 040 809 8028
vera.gergov@psyli.fi
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 4.4. 8.04
