Useilla hyvinvointialueilla on suunnitelmia keskittää toimintaa isompiin yksiköihin ja sovittaa perus- ja erityistason palvelut entistä paremmin yhteen.
– On tarkasti harkittava, tuoko perustason lähipalveluiden, kuten neuvolatyön, vieminen kauemmas käyttäjistä säästöjä vaiko pidemmällä aikavälillä lisäkustannuksia. Väheneekö palveluiden käyttö niiden saavutettavuuden heikentyessä ja ajaudutaanko entistä suurempaan korjaavan työn tarpeeseen? pohtii Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym.
Etä- ja digipalvelut eivät ole yksinkertainen ratkaisu kaikkeen. Esimerkiksi rokotukset ja kehityksen tarkka seuranta eivät onnistu digitaalisesti. On myös tärkeää ymmärtää, että luottamuksellisen asiakassuhteen luominen edellyttää hoidon jatkuvuutta ja henkilökohtaista kontaktia tuttuun ja turvalliseen terveydenhoitajaan.
– Oman neuvolan tai koulun terveydenhoitajaan on saatava yhteys silloin, kun apua ja tukea tarvitaan. Ei viikon tai kahden kuluttua, Grym toteaa.
Kysymys ei toki pelkästään ole julkisten palveluiden saatavuudesta. Lapset ja nuoret tarvitsevat ennen kaikkea vanhempien aitoa läsnäoloa, rajoja ja rakkautta. Asiantunteva tuki vanhempien tärkeään kasvatustehtävään löytyy niin ikään oikein resursoidusta neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluista.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat ovat jatkuneet koronapandemian jälkeenkin, ja korjaavien palvelujen tarve on vain kasvanut. Monilla hyvinvointialueilla perusterveydenhuollosta puuttuu edelleen lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon tarkoitettu toimija. Siksi mielenterveysongelmien hoito on jäänyt ennaltaehkäisevää työtä tekevän oppilashuollon (mm. terveydenhoitajat) tai vaihtoehtoisesti jo entisestään ruuhkautuneen erikoissairaanhoidon vastuulle.
– Palveluissa on myös tärkeää varmistaa sujuvan tiedonsiirron turvaaminen ammattilaisten välillä lasten, nuorten ja perheiden kokonaistilanteen koordinoinnin mahdollistamiseksi, Grym painottaa.
Maassamme on loistava lasten ja nuorten lakisääteinen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto neuvoloineen ja kouluterveydenhuoltoineen, johon käydään tutustumassa eri puolilta maailmaa. Viimeksi maaliskuussa 2024 jopa naapurimaastamme Ruotsista, josta itse niin usein haemme esimerkkiä kansallisten ratkaisujemme tueksi.
– Nyt tarvitaan rohkeaa ja konkreettista panostusta ennaltaehkäisevään työhön ja perusterveydenhuollon kehittämiseen. Palvelujärjestelmämme tarvitsee pitkäjänteistä, tutkittuun tietoon perustuvaa kehittämistä punnitsemattomien laastarointiratkaisujen sijaan. Hallituksen tehtävä ei varmasti ole helppo, mutta on muistettava, että ennaltaehkäisy on aina kustannustehokkaampaa kuin hoito ja korjaava työ, Grym toteaa.
Ennaltaehkäisevän työn vaikutuksia voi havaita nopeasti, mutta työn vaikuttavuus on nähtävissä vasta vuosien kuluttua – siksi kaikkia toimintoja tuleekin tarkastella yhtä hallituskautta pidemmällä aikajänteellä.
Lisätiedot:
puheenjohtaja Kirsi Grym, puh. 050 564 7300, kirsi.grym@terveydenhoitajaliitto.fi
