– Yrityskohtainen työehtosopimus nosti tilastollisesti merkitsevästi työntekijäkokemusta tutkituissa yrityksissä, joissa oli tavoiteltukin työehdoista myönteistä kilpailuetua.
Huomionarvoisa on, että tutkimuksen mukaan asemataso vaikuttaa henkilön työntekijäkokemukseen lineaarisesti, mutta silti vain puolet johtajista ovat valmiita suosittelemaan omaa yritystään työpaikkana, Kiili kertoo tutkimuksensa johtopäätöksiä.
YAMK-tutkinnon lopputyössä tutkittiin ylempien toimihenkilöiden ja tietoalan työntekijöiden työntekijäkokemusta, jota verrattiin ensisijaisesti vastaajan työnantajan työehtosopimustilanteeseen. Sopimustilanteen kategorioina olivat yrityskohtainen työehtosopimus, valtakunnallinen työehtosopimus tai ei työehtosopimusta.
Työntekijäkokemusta mitattiin työntekijän suositteluindeksillä eli eNPS:llä. Kyselyyn osallistuneet yritykset ovat joko Teknologiateollisuus ry:n tai Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseniä. Tutkimuksessa käsiteltiin vastauksia yhteensä 1 889.
– Sekä työhyvinvoinnin että tuottavuuden näkökulmasta katsetta olisi syytä siirtää yksikkökustannuksista työntekijäkokemukseen ja muihin jatkuvaa parantamista mahdollistaviin asioihin. Yrityskulttuureissa näyttää olevan paljon kehitettävää, jotta ihmiset kokevat asematasostaan riippumatta työnantajansa suosittelun arvoiseksi, Kiili toteaa.
Kiili työskentelee Insinööriliitossa kehitys- ja kenttäpäällikkönä. Hänen mielestään on selvää, että työehdoista sopimisen hajautumisen ja yrityskohtaisen sopimisen lisääntyminen ovat haaste nykyiselle sopimusjärjestelmälle ja sen osapuolille.
– Yrityskohtaisia työehtosopimuksia alkaa tulla eri sopimusaloille lisää. Ammattiliittojen ja neuvottelujärjestöjen on pakko reagoida muutokseen, hän sanoo.
Kiilin työn ohjaajana toimineen lehtori Anne Seppälän mielestä Kiilin opinnäytetyö on hyvä esimerkki TAMKin teknologiaosaamisen johtamisen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden monipuolisuudesta ja asiantuntevuudesta.
– Mielestäni opinnäytetyö tuottaa uutta tietoa ja lisäarvoa paitsi työn tilaajalle myös yleisemmin työelämälle. Sen ohjaaminen on ollut minulle mieluinen ja erilaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen tehtävä, hän sanoo.
Kiilin työssä tutkimusmenetelmä oli määrällinen eli kvantitatiivinen, mikä Seppälän mukaan on teknologiaosaamisen johtamisen ylemmässä tutkinto-ohjelmassa opinnäytetöiden keskuudessa menetelmänä harvinaisempi.
– Kiili sai kyselyyn poikkeuksellisen suuren määrän vastauksia, mikä mahdollisti tutkimuksellisesti laadukkaan tilastollisen analyysin tekemisen, Seppälä sanoo.
Yhteyshenkilöt:
kenttä- ja kehityspäällikkö Kalle Kiili, 050 480 0277, kalle.kiili@ilry.fi
