Valtioneuvoston periaatepäätös yrittäjyydestä, päivittäminen

Lausunnonantajan lausunto

Akava pitää hyvänä, että yrittäjyyden periaatepäätöstä päivitetään.

Valittu painotus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on kannatettava. Pk-yritykset luovat kasvua ja työpaikkoja. Yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen, vakaan toimintaympäristön rakentaminen ja kasvun tukeminen on oltava yrittäjyyspolitiikan ytimessä. Tavoitteena pitää olla, että Suomessa arvostetaan yrittäjyyttä, yrittäjäksi on helppo ryhtyä ja siinä kehittyä ja menestyä.

Periaatepäätösluonnoksessa on tunnistettu monipuolisesti toimintaympäristön muutokset ja siihen vaikuttavat tekijät. Akava kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin yrittäjyyden edistämiseksi.

Palveluita kehitettävä kasvu ja hyvinvointi edellä

Yrittäjien halukkuudesta ja voimavaroista tavoitella kasvua ja sietää kasvutavoitteen tuomia riskejä on tuettava. Yrittäjille suunnatuissa palveluissa on kiinnitettävä vahvemmin huomiota vaikuttavuuteen yrittäjyyden eri vaiheissa. Suomalaisten pk-yritysten osuutta viennistä on syytä kasvattaa muun muassa varmistamalla riittävät vienninedistämispalvelut myös pk-yrityksille.

Yritysrahoitusta on kehitettävä huomioimaan paremmin erikokoiset ja monimuotoiset yritykset. Alkuvaiheen rahoitusta on tarjolla hyvin, mutta kasvuvaiheeseen tarvitaan rahoituskanavia kasvukykyisten yritysten pitämiseksi Suomessa. On myös selvitettävä mahdollisuutta ottaa käyttöön rahoitusneuvonnan palveluseteli. Setelin avulla yritys voisi kartoittaa uudistamiselle ja kestävälle kasvulle olennaiset rahoitusmahdollisuudet.

Yrittäjien työhyvinvoinnin edistämiseen on kiinnitettävä vahvemmin huomiota. Työterveyshuollossa pitää tukea yrittäjän jaksamista ja työkykyä. Työterveyshuollon palveluita on räätälöitävä nykyistä paremmin yrittäjän tarpeisiin sopiviksi työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseksi yrittäjien keskuudessa. Yrittäjiä on syytä kuunnella terveyttä ja kokonaisvaltaista jaksamista tukevien palveluiden monipuolisessa kehittämissä.

Yrittäjyys- ja hankintaosaamista vahvistettava

Yrittäjyyskasvatus- ja valmennus on nähtävä osana jatkuvaa oppimista. Siihen tulee kannustaa ja tarjota valmiuksia läpileikkaavasti koulutuspolun eri vaiheissa aina peruskoulusta toisen asteen ammatillisiin ja lukio-opintoihin ja edelleen korkeakouluun. Tietoa erilaisista yrittäjyyden muodoista on lisättävä, kuten osuuskuntien hyödyntämisestä yritysmuotona. Yrittäjät on myös otettava huomioon jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehitettäessä, jotta esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet osataan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä.

Julkisten hankintojen kautta vahvistetaan yrittäjyyttä. Hankintalainsäädäntöä on edelleen kehitettävä. Osapuolten hankintaosaamista on vahvistettava huomioimaan vastuullisuuden vaatimukset sekä mahdollistamaan pienemmät hankintakokonaisuudet. Hankintojen pilkkomisen kautta mikro- ja pk-yrittäjät pääsisivät osallistumaan paremmin palveluiden tuottamiseen julkiselle sektorille. Markkinakartoitukset olisi syytä kirjata lakiin ja markkinavuoropuhelua lisättävä.

Omistajanvaihdosten kautta yrittäjäksi

Omistajanvaihdoksien toteuttamiseen on tärkeää tarjota riittävästi tukea ja neuvontaa tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Nuoria olisi kannustettava olemassa olevien yritysten jatkajiksi mm. luomalla ”Yrittäjäksi yritysostoilla” -valmennuskoulutusohjelma sekä lisää ns. jatkajakouluja ja ohjausta oppilaitosten yhteyteen.

On myös helpotettava ostajien ja myyjien kohtaamista sekä kannustettava omistajanvaihdoksiin verotuksen ja rahoitusmahdollisuuksien keinoin. Verohallinnossa olisi tarjottava mahdollisuutta ennakoivaan keskusteluun omistajavaihdoksista kaikissa yritysmuodoissa.

Yrittäjän oleskeluluvan saamista sujuvoitettava

Yrittäjän oleskeluluvan saamista pitää sujuvoittaa. Oleskelulupaa hakevalta vaaditaan jo ennakoivasti innovatiivinen liiketoimintasuunnitelma ja mahdollisesti vuokra- ja asiakassopimuksiakin. Oleskelulupien käsittelyajat vaihtelevat 9–15 kuukauden välillä. Yrittäjyyden edistämiseksi jokaiseen oleskelulupamuotoon pitäisi liittää automaattisesti työnteko- ja elinkeinonharjoittamisoikeus. Näin henkilön ei tarvitsisi hakea uutta oleskelulupaa elämäntilanteen muuttuessa.

Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tukemiseksi on lisättävä monikielistä ja selkosuomenkielistä omistajanvaihdoksiin liittyvää ohjausta ja materiaalia sekä helpotettava pankkiasiointia ja yritystilin avaamista. Uusiyrityskeskusten palveluita on tarjottava riittävästi myös englanniksi.

Sosiaaliturvaa kehitettävä huomioimaan monimuotoinen työ

Yhä useampi korkeakoulutettu on yrittäjä joko pää- tai sivutoimisesti. Palkansaaja- ja yrittäjäaseman rinnalle ovat nousseet monimuotoiset työskentelytavat. Korkeakoulutettujen KOKO-kassan vuonna 2023 Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan 42 prosenttia suomalaisista olisi kiinnostunut toimimaan samanaikaisesti sekä palkkatyössä että yrittäjänä, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa.

Työtä tekevän mahdollisuuksia toimia rinnakkain yrittäjänä ja palkansaajana on parannettava. Tässä työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto olisi tärkeä uudistus monimuotoista työtä tekevän turvan lisäämiseksi. On myös selvitettävä mahdollisuutta säätää yrittäjälle ja itsensätyöllistäjälle oikeus työttömyysturvaan tilapäisen tulojen merkittävän alenemisen vuoksi ilman, että yritystoiminta pitää lopettaa.

Alustatyö lisääntyy ja siihen tarvitaan EU-tasoista yhtenäistä sääntelyä ihmisten ja yritysten yhdenvertaisten toiminta- ja kilpailumahdollisuuksien varmistamiseksi. Kansallisella tasolla työntekoa koskevan oikeussuhteen luonteen selvittämiseksi on kehitettävä matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Hitaan ja kalliin tuomioistuinmenettelyn rinnalle tarvitaan nopeampi ja edullisempi keino työntekoa koskevan suhteen oikeudellisen luonteen vahvistamiseksi.

Yritystukia uudistettava

Yritysten kasvuhalukkuutta ja -hakuisuutta pitää tukea. Tässä yritystuilla on merkitystä ja niitä pitää uudistaa. Niiden pitää tukea yritysten osaamisinvestointeja ja uudistumista, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kansainvälistymistä ja kasvua sekä innovaatioita ja hiilineutraalisuutta. Olennaista on tukien vaikuttavuus.

Julkisen yritystukijärjestelmän kautta tuettavaan yritysten innovaatiotoimintaan olisi sisällytettävä vahvemmin tuote-, palvelu-, markkinointi- ja organisaatioinnovaatioita.

Euroopan tasolla yritystukien yhdenvertaisuus valtiontukisäännöissä on ratkaisevan tärkeää kilpailuvääristymien ehkäisemiseksi.

TKI-toiminta tukemaan vihreää siirtymää

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) merkitys kasvulle ja työllisyydelle on ratkaiseva. Suomi menestyy vain luomalla uutta. Päämääränä pitää olla erityisesti yritysten TKI-toiminnan lisääminen ja siihen kannustaminen mm. laajan ja pysyvän TKI-verokannustimen kautta. TKI-verovähennyksen käyttöä erityisesti pk-yrityksissä tulee seurata.

Mikro- ja pk-yritysten investointeja TKI-toimintaan on lisättävä ottaen huomioon erityisesti vihreä siirtymä ja digitalisaatio. Akavan Oxford Economicsilta tilaaman raportin mukaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 tarjoaa Suomelle merkittävät kasvumahdollisuudet. Business Finlandin veturihanketoiminnan rahoitus pitää vakiinnuttaa. Lisäksi pk-yritysten ja korkeakoulujen välistä TKI-yhteistyötä on lisättävä.

Lopuksi Akava korostaa, että osaajat tekevät innovaatiot. Korkeasti koulutettujen osaajien puute ei saa muodostua pullonkaulaksi TKI-toiminnalle. Osaavan työvoiman saatavuus ja kohtaanto eivät saa myöskään muodostua yritysten kasvun esteeksi. Suomen houkuttelevuutta osaajille ja yrityksille on kaikin tavoin lisättävä.

Tuovinen Anu
Akava ry