Ensimmäisten esitysten joukossa on ”kilpailukykykompassi”. Se on suunnitelma ja kehys toimista, jolla on tarkoitus parantaa alueen kilpailukykyä. Kuten tunnettua, koko 2000-luvun EU-alue on jäänyt isoin numeroin jälkeen esimerkiksi Yhdysvalloista sekä tuottavuudessa että talouskasvussa. Kompassia on pohjustanut Euroopan keskuspankin ex-pääjohtajan Mario Draghin analyysi tilanteesta, joka on otettu harvinaisen vakavasti vastaan monien EU-raporttien joukossa. Suomen talouden pitkään jatkunut nuutuneisuus on malliesimerkiksi Draghin diagnooseista.
Mitä kompassi tarkoittaisi käytännössä? Ilmastonmuutoksen torjuntaa jatketaan, mutta sitä muutetaan talouspainotteisemmaksi. Tulossa on ”puhtaan teollisuuden paketti” ja uusi mittava kilpailukykyrahasto. Jälkimmäisestä rahoitettaisiin investointeja esimerkiksi puhtaan vihreään siirtymään. Kesällä on odotettavissa sisämarkkinastrategia, jolla ihmisten, palveluiden, pääomien ja tavaroiden kitkaasti toimivia vapaita liikkuvuuksia halutaan sujuvoittaa. Ilmeisesti ensi vuonna tulee kiertotalouden tehostamisohjelma, koska sillä alalla on vielä paljon voitettavaa.
Komission varapuheenjohtajan Henna Virkkusen teknologiapainotteisessa salkussa on monta kiinnostavaa hanketta. Tekoälyn ja datastrategioiden edistäminen kilpailukykynäkökulmasta on kärjessä, mutta myös tekijänoikeudet digimaailmassa.
Osaaminen on noussut EU:n toiminnan keskiöön, mutta ei pelkästään kilpailukykysyistä, vaan muutenkin. Mario Draghi lanseesari käsitteen innovaatiovaje, joka vaivaa maanosaamme. Tätä näkökulmaa täydentävät työntekijöiden koulutustarpeet, koulutuksen laatu ja rahoitus ja muut vastaavat kysymykset. Aihe ajankohtaistuu isossa mitassa ainakin kahdessa yhteydessä.
Ensiksi tulee aloite EU:n osaamisunionista, jonka lopullinen sisältö on vielä auki. Akavassakin kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi siihen, miten valtioiden rajat ylittävien korkeakouluallianssien kehittämistä jatketaan ja edistetään aloitetta eurooppalaisista yhteistutkinnoista. Toiseksi komissio tekee näillä tietoa kesällä esityksen EU:n monivuotisesta budjetista. Saavatko tutkimus- ja koulutusohjelmat niille ”luvatut” lisämäärärahat?
Budjettiuudistuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, saadaanko oikeusvaltioperiaate ulotettua kaikkiin määrärahoihin. Tämä ei ole nykyisin selvää kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi Unkarin tutkimus- ja koulutusvarat EU:n kassasta on jäädytetty, mutta miten maataloustuet?
Työelämän asioissa punnerretaan monissa asioissa. Päätöksenteossa ovat direktiivit työharjoitteluiden ehdoista sekä työntekijöiden tiedottamisesta ja kuulemisesta yli rajojen. Työmarkkinajärjestöihin lausunnolle ovat tulossa etätyö sekä työntekijöiden irtaantumisoikeus työnantajayhteyksistä vapaa-ajallaan. Tämä aihe voi johtaa direktiiviin tai työmarkkinajärjestöjen sopimukseen. Tekoälyn käyttö työelämässä ja psykososiaaliset riskitekijät (stressi jne.) ovat mahdollisia uusia hankkeita. Verrattuna edelliseen viisivuotiseen EU-kauteen työelämän hankkeita on tulevina vuosina kuitenkin jonkin verran vähemmän.
Sääntelyn yksinkertaistaminen on yksi alkaneen viisivuotiskauden päähankkeista. EU-maiden pääministerit ovat linjanneet jopa ”sääntelyvallankumouksesta”, kun taas komission mukaan ei romuteta lakien sisältöjä, vaan virtaviivaistetaan niitä. Yksi esillä olevista alan hankkeista saattaa olla yritysvastuu- ja yritysten raportointidirektiivien sekä rahoitusluokittelun (taksonomia) yhdistäminen ja päällekkäisyyksien poistaminen. Etusijassa kansalaisjärjestöt epäilevät kuitenkin, ettei kyse ole pelkästä yksinkertaistamisesta, vaan osittaisista sisältöjen alasajoista.
On hyödyksi ymmärtää, että EU:n työhön vaikutetaan pitkälti myös Washingtonista ja Moskovasta käsin. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan jatkuu, lopputulokset ovat arvaamattomat ja heijastuvat voimakkaasti koko maanosaan (osittain tähän liittyy presidentti Sauli Niinistön laatima EU-raportti kriisivarautumisesta ja sen toimeenpanosta). Donald Trump on luvannut jo presidenttikautensa alkumetreille paksun pinkan asetuksia, joilla saatetaan laukaista myös kauppasota EU:ta vastaan, irtautuminen ilmastosopimuksista, vääntö EU:ta vastaan teknologia-asioissa ja monia muita vastaavia asioita. Ei ihme, että komission toimintaohjelman helmikuisen julkistamisen lisäksi tammikuinen presidentinvaihdos Yhdysvalloissa on merkitty paksuin kirjaimin EU-kalentereihin. Myrskyn merkkejä on ilmassa.
Lisätietoja:
Markus Penttinen
kansainvälisten asioiden päällikkö
markus.penttinen@akava.fi
+358407728861
@MarkusPent
