Pohjoismaisten korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiseinen tutkimushanke Knowledge-intensive platform economy in the Nordic countries selvitti alustatalouden kasvun mahdollisuuksia ja pullonkauloja pohjoismaisessa työelämässä. Hankkeen rahoitti Nordic Innovation. Tutkimustuloksista keskusteltiin hankkeen loppukonferenssissa 2. syyskuuta Malmössä, jossa myös julkaistiin sen loppuraportti.
Alustatalous kasvaa, vaikka se on vielä ansaintatarkoituksessa vähäistä. Pohjoismaisesta työvoimasta 0,3–2,5 prosenttia työskentelee alustan kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on noin 14 000 henkilöä, jotka ansaitsevat vähintään neljäsosan tuloistaan alustan kautta. Alustatalouden mahdollisuudet, helppous, joustavuus ja vapaus kuitenkin kiinnostavat korkeakoulutettuja.
Akavalaisista reilut 30 prosenttia olisi valmiita myymään osaamistaan alustan kautta pää- tai sivutoimisesti. Eniten kiinnostusta alustatyöhön on tohtorintutkinnon suorittaneilla, yrittäjillä ja itsensätyöllistäjillä. Huoli toimeentulosta ja sosiaaliturvasta aiheuttaa epävarmuutta. Akavalaisista 34 prosenttia on valmis alustatyöhön, jos työsuhde- ja palkkauskysymykset ovat turvattuja (SWIPE 2018.)
Digitaalisen alustan kautta tehtävät projektit ja virtuaaliset työyhteisöt laajentavat asiantuntijan työkentän globaaliksi. Alustan kautta työtä tekevät ovat organisaatiolle mahdollisuus uuden luomiseen. Digitaaliset alustat ovat innovaatioita itsessään ja mahdollistavat verkoston kokoamisen kautta uudet ja erilaiset innovaatiot ja osaamisen jakamisen, mikä edesauttaa talouskasvua.
Muuttuva työ ja alustatalous edellyttävät yhteistä sääntelyä sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Olennaista on tarkastella, miten eri osapuolten vastuut, velvoitteet ja oikeudet toteutuvat. Alustataloutta ei saa käyttää työehtojen polkemiseen tai työvoimakustannusten tai verojen kiertämiseen. Työsuhteen tunnusmerkkien toteutumisen tarkastelu on tärkeää paitsi työtä tekevän kannalta myös yritysten välisen kilpailun näkökulmasta. Hyvin toimiessaan alustatalous vähentää syrjintää. Tärkeintä alustalla toimiessa on asiantuntijan osaaminen, ei sukupuoli, etninen tausta tai ikä.
Työmarkkinajärjestöjen vastuulla on rakentaa kestävää työelämää. Tämä tarkoittaa jäsenten tukemista muutoksessa ja työolojen turvaamista työn muotoon katsomatta. Alustatyötä tekevien edunvalvonta, sosiaaliset oikeudet ja uupumista ehkäisevät työsuojelulliset kysymykset on nostettava vahvemmin järjestöjen työssä esiin. Näiden asioiden ratkaiseminen ja alustojen läpinäkyvä toiminta puolestaan lisää alustatyöntekijöiden luottamusta alustaan ja nostaa alustatalouden vetovoimaa.
Pohjoismaisessa tutkimushankkeessa selvitettiin, miten alustatalous vaikuttaa pohjoismaiseen hyvinvointimalliin ja korkeakoulutettujen työhön. Meidän työmarkkinatoimijoiden vastuulla on uudistua ja uudistaa työelämää yhdessä niin, että pohjoismaisen mallin perusta ei kuitenkaan murennu muutoksissa. Samaan aikaan työmarkkinajärjestöjen täytyy tunnistaa uusien työn muotojen tuomat tarpeet, jotka ovat jäsenistölle tärkeitä.
Tutustu raporttiin The knowledge-intensive platform economy in the Nordic countries
Lisätietoja:
