Arkkitehdin työssä tekoäly on yksi työkalu muiden joukossa
– ALA Architects -arkkitehtitoimistossa käytetään generatiivista tekoälyä tekstin muokkaamiseen ja kääntämiseen sekä esimerkiksi pitkien raporttien yhteenvetoihin, kertoo ALA Architectsin perustajaosakas Juho Grönholm.
– Tällä alalla kaikki, mikä auttaa tiedonkäsittelyssä, auttaa työssä. Arkkitehti pääsee suunnittelemaan vain pienen osan työajastaan.
– Arkkitehdin työssä tekoäly on yksi työkalu muiden joukossa, kuvailee ALA Architectsin perustajaosakas, arkkitehti Juho Grönholm. Hän huomauttaa, että generatiivinen tekoäly perustuu olemassaolevaan eikä se tuota oikeaa suunnittelua.
Luova tekoäly on työssä selkeä apu ja tuki, mutta Grönholmin mukaan on mahdoton arvioida, paljonko se lopulta säästää työaikaa.
– Kun on tehokkaampi teknologia, sitä tulee käytettyä enemmän. Pari–kolmekymmentä vuotta sitten, kun tietokoneen yleistyvät piirtämisestä tuli helpompaa ja alettiin tehdä enemmän iteraatioita [työvaihetta toistetaan, kunnes haluttu tulos on saavutettu].
– Tekoäly ei vielä ole tuonut arkkitehtialalle uutta, se on vaan yksi työkalu muiden joukossa, Grönholm sanoo.
– Kun generatiivisen tekoälyn kuvien ja videoiden luontikyky kehittyy, sitten muuttuu paljon se, miten töitä videon avulla esitellään viiteryhmille. Nyt siihen ei vielä pysty kukaan. Generatiivisessa kuvatekoälyssä on vielä paljon hallusinaatiota, se ei sovi esityskäyttöön.
Kun Grönholmilta kysyy, mitä sovellusta ALA Architectsillä käytetään, hän vastaa, että Chat GPT:tä. Hän kuitenkin toivoo, että voisi puolen vuoden päästä vastata toisella tavalla.
– Generatiivinen tekoäly on todennäköisyyslaskelmaa, se tekee keskiarvon siitä, mitä sille on opetettu, Grönholm toteaa.
– Jos tekoäly muuttaa työn niin helpoksi, että jokainen voi olla oman elämänsä arkkitehti ja tehdä promptin, jolla suunnittelee saunan tai kapellimestari suunnittelee konserttisalin, se on illuusio, että generatiivinen tekoäly voi luoda uniikkia rakennustaidetta.
– Se perustuu olemassa olevaan, se ei ole oikeaa suunnittelua, Grönholm huomauttaa.
Opetustyössä tekoälystä lisävoimaa ideointiin
Jyväskylän normaalikoulun yläkoulun sekä lukion fysiikan ja kemian opettaja Hannu Moilanen käyttää tekoälyä työssä paljonkin, muun muassa raportoinnissa, tutkimusartikkeleissa, opetuksen suunnittelussa ja esitysten tekemisessä. Moilasella on käytössä Chat GPT:n maksullinen versio.
– Tekoäly on lisäosa omaan ideointiin. Minun oppiaineissani luonnontieteissä tekoälyn kanssa saa tehtyä oppimateriaalia jo paremmin kuin kirjojen kanssa. Tein esimerkiksi urheileville oppilaille paljon mielekkäämpää fysiikan materiaalia.
Fysiikan ja kemian opettaja Hannu Moilanen kertoo käyttävänsä tekoälyä muun muassa opetuksen suunnittelussa ja aineistojen tekemisessä.
Moilasen mukaan tekoälyn käyttäminen vaatii kehotteiden eli promptien tekemisen taitoa. Hän kertoo käyttävänsä metaprompteja, eli hän tekee kehotteen sille, että tekoäly kirjoittaisi hänelle kehotteen varsinaiseen työhön.
– Tekoäly tekee paremmat promptit kuin minä itse. Saatan käyttää useampaa bottia, joilla on eri ominaisuuksia, yksi voi olla vaikka kriittinen ja niin edelleen.
Luku- ja kirjoitustaito sekä oman alan osaaminen ovat Moilasen mukaan edelleen tärkeitä taitoja, joita tarvitaan, että osaa kirjoittaa tehokkaita kehotteita. Hyvät oppilaat tämän osaavat, hän toteaa.
– Vain perusteet osaavat oppilaat pyytävät tekoälyltä suoraan, että ”anna vastaus”. Tämä lisää polarisaatiota. Ennen kuin käyttää tekoälyä, perustaitojen, kriittisen ajattelun ja vuorovaikutustaitojen pitäisi olla vahvat.
Loppujen lopuksi tekoäly säästää tunnin Moilasen työpäivässä muihin asioihin.
– Se lisää hyvinvointia, kun voi huolehtia paremmin itsestään ja vuorovaikutussuhteistaan.
Rahoitusalalla omia tekoälysovelluksia työn tukena
Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen käyttää työssään ensisijaisesti Danske Bankin omaa tekoälysovellusta, DanskeGPT:tä.
– -Siihen kannustetaan, että jengi oppii sitä käyttämään. Se launchattiin viime vuonna, sitä kehitetään ja siihen on panostettu.
– Tällä viikolla konkreettinen asia, johon käytin DanskeGPT:tä, oli 80-sivuinen PowerPoint -esitys, jonka laitoin tekoälylle ja pyysin tiivistämään sen yhden A4:n mittaan ja kymmenen alaotsikon alle. 15 sekuntia myöhemmin se oli valmis.
– Tekoälysovellus helpottaa työn valtaisan informaatiomäärän kanssa, Kemppainen sanoo.
Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen sanoo tekoälyn auttavan työssä tarvittavan suuren tietomäärän kanssa.
Hänen alansa on sijoitus- sekä rahoitusmarkkinat, ja alalla tehdään analyysia joka päivä hyvin paljon.
– Kaikkea ei mitenkään pysty eikä kannata lukea. Jos on vaikka viisi analyysia, jotka pitäisi lukea, niin vedän kaikista oman tiivistelmän ja mietin, mihin keskityn enemmän.
– Jos itse kirjoitan englanninkielistä analyysia, niin pyydän tekoälyltä, että kirjoita se paremmin.
Kemppainen käyttää toisinaan myös avointa ChatGPT:tä tiedonhakuun. Esimerkiksi kysymykseen tekoälyteollisuuden arvoketjusta, siitä kuka tekee mitäkin kaikista alan firmoista, ChatGPT antaa vastauksen.
– Siihen ei voi sataprosenttisesti luottaa, että se on oikein, mutta se antaa ne paikat, mihin kannattaa katsoa.
– Tekoäly on hyvä työkaveri, mutta se ei ole isäntä, Kemppainen toteaa.
– Kyllä se tunteja joka viikko säästää, mutta uskoisin, että käytän siitä kuitenkin vain pientä pintaraapaisua.
Ihminen vastaa päätöksistä
Diplomi-insinööri Mikko Mattila vetää Koneella generatiivisen tekoälyn lighthouse- eli majakkatiimiä. Tiimin pyrkimys on lisätä Koneella tietoisuutta tekoälystä sekä auttaa varsinkin bisneksen puolella muita tiimejä löytämään ideoita ja ongelmia, joita voisi ratkaista tekoälyn avulla. Majakkatiimi myös rakentaa Koneelle omia tekoälysovelluksia.
– Meillä on jo muutamia applikaatioita. Esimerkiksi ”technician assistant” -työkalu, joka on huoltoteknikoille tarkoitettu avustin hissihuoltoon. Se on mobiilisovellus, jolla he voivat saada yhteenvedon, kun tulevat asiakkaan rakennuksen hissille, ja tiukan paikan tullen he voivat kysyä siltä ohjeita.
– Tekoäly ei ole vielä sataprosenttisen luotettava apuväline, sanoo Mikko Mattila. Hän johtaa Koneella tekoälyä kehittävää tiimiä.
Mattilan tiimi myös miettii, miten esimerkiksi tuotekehityksessä pystytään käyttämään generatiivista tekoälyä paremmin hyödyksi suunnittelussa, ideoinnissa, määritelmien ja vaatimusten kirjoittamisessa sekä projektien suunnittelussa. Mattilan mukaan perustoimistotyötä tekevätkin käyttävät Koneellakin tekoälyä kirjoittamaan parempia sähköposteja sekä tekemään parempia PowerPoint-esityksiä.
– Itse käytän tekoälyä paljon esimerkiksi palaverien muistiinpanoihin. Tämän haastattelun kysymyksetkin annoin tekoälyn käsiteltäväksi. Se vastasi, että käytän sitä päivittäin valmistautumiseen, ideoimiseen, ja se helpottaa dokumentoinnissa. Olen huomannut, että tekoälyn kanssa pystyn tekemään työtä itsenäisemmin.
– Tekoäly ei ole vielä sataprosenttisen luotettava apuväline, Mattila sanoo.
– Meidänkin työkaluissamme on periaatteena, että ihminen on aina välissä. Ihmisen pitää hyväksyä ja vastata tuloksesta. Päätöksentekijä ei voi syyttää tekoälyä siitä, että tulipas huono päätös.
– En usko koneiden vallankumoukseen vielä hetkeen. Teknisen alan osaajia ei korvata tekoälyllä lähitulevaisuudessa.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Tuomas Uusheimo (Juho Grönholm), Jiri Halttunen (Hannu Moilanen), Danske Bank (Tuukka Kemppainen, Kone Oyj (Mikko Mattila)
