Sosiaalihuoltolaki on sosiaalipalvelujärjestelmän selkäranka. Sen tehtävänä on turvata ihmisille oikeus saada apua oikea-aikaisesti, tarpeen mukaan ja yhdenvertaisesti. Laki myös varmistaa, että sosiaalialan ammattilaiset voivat tehdä työnsä vaikuttavasti ja eettisesti.
– Laki toimii nykyisessä yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa perälautana, jota ilman moni avun tarvitsija jäisi kokonaan tuetta. Siksi lainsäädännön väljentäminen ei ole hyväksyttävää, sanoo Talentian erityisasiantuntija Kristiina Ruuskanen.
Sosiaalihuoltolaki näkyy ihmisten arjessa esimerkiksi silloin, kun lapsiperhe tarvitsee apua, ikääntynyt tarvitsee kotiin palveluja tai nuori kohtaa kriisin.
Jo nyt hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja sosiaalipalvelujen saatavuudessa. Lisäksi sosiaalihuollon johtotehtäviin on noussut henkilöitä ilman sosiaalialan koulutusta. Talentia pitää tätä vakavana ongelmana, joka heikentää palvelujen laatua ja asiakasturvallisuutta.
– Jos sosiaalihuoltolakia väljennetään ja päätökset ihmisille annettavasta tuesta jätetään hyvinvointialueiden harteille, odotettavissa on kaaos. Alueiden erot repeävät ja työntekijöiden kuormitus kasvaa entisestään. He joutuisivat taistelemaan nykyistäkin kovemmin asiakkaiden oikeuksien puolesta, Ruuskanen sanoo.
Talentian ratkaisuehdotukset sosiaalihuoltolakiin
Hallitus tavoittelee sosiaalihuoltolain uudistuksella säästöjä. Niitä on mahdollista saada, jos lakiuudistus tehdään huolellisesti. Tärkein säästökeino on se, että ihmiset saavat ajoissa tarvitsemansa avun.
Talentia tarjoaa viittä ratkaisuehdotusta sosiaalihuoltolakiin:
1. Sosiaalihuoltolaki turvaa perusoikeudet – ei väljennyksiä
Lakia ei saa heikentää. Laissa tulee säätää palvelutarpeen arvioinnista, asiakassuunnitelmasta ja päätöksenteosta. Laissa on turvattava asiakkaan oikeus laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaamiseen. Erityisen tuen tarpeen määritelmät on säilytettävä.
2. Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus säilytettävä ja selkeytettävä
Kyse on eri tehtävistä, jotka täydentävät toisiaan. Molempiin tarvitaan asiakasmitoitus, ja ammatillinen johtaminen on turvattava lailla.
3. Yksilön ja yhteisön vahvuuksia tuettava
Lailla ei voida määritellä, miten yksilö laitetaan kantamaan vastuuta, koska ihmisten lähtökohdat, kyvyt ja lähiyhteisöt vaihtelevat.
Voimavaranäkökulma palvelutarpeen arvioinnissa ehkäisee ongelmia ja vähentää kustannuksia. Ohjauksen ja neuvonnan esteettömyys ja asiantuntijuus on kirjattava lakiin.
4. Hallinnollista työtä kevennettävä
Tilastointi, asiakastietojärjestelmät ja johdon raportoinnin tiedonkeruu on uudistettava niin, ettei sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden työaika kulu taulukoiden täyttämiseen.
Hallinnon keventäminen vapauttaa aikaa vuorovaikutukseen, joka on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen vaikuttavuuden ydin.
5. Palvelujen siiloutuminen korjattava – kohti kokonaisvaltaista tukea
Asiakkaalla tulee olla yksi asiakassuunnitelma ja pysyvä omatyöntekijä, joka koordinoi tuen kokonaisuuden. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä yli yksikkörajojen. Tekoälyn käyttöä sosiaalihuollossa on kehitettävä eettisesti ja turvallisesti.
Omatyöntekijöiden päätöksenteko- ja koordinointioikeuksia pitää vahvistaa. Omatyöntekijyys olisi pysyvää myös silloin, kun asiakkaan sosiaalihuollon tarpeet vaihtelevat.
Tutustu tarkemmin Talentian ehdotuksiin sosiaalihuoltolain uudistamisessa
Lisätietoja:
Kristiina Ruuskanen
erityisasiantuntija
kristiina.ruuskanen@talentia.fi
p. 09 3158 6027