Maailmantalous ja maailmankauppa kasvavat aiempaa hitaammin. Suomen talouskasvu on hidastunut odotettua nopeammin. Kotimaisen kysynnän ja yksityisen kulutuksen nousu on lähes pysähtynyt. Talous kasvaa liian hitaasti parantaakseen työllisyyttä. Työttömyys ei enää alene.
– Voimme vaikuttaa työllisyyskehitykseen omilla päätöksillämme. Tässä tilanteessa valtion budjetin ja palkkaratkaisujen pitää parantaa palkansaajien ostovoimaa ja vauhdittaa talouskasvua sekä tukea maan kilpailukykyä, työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä. Budjettiratkaisu, hallituksen työllisyyshankkeet ja neuvottelukierros vaikuttavat kaikki yhdessä merkittävästi työllisyyteen, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Suomen talouskasvu rakentuu yhä vahvemmin TKI-toiminnan, laadukkaan koulutuksen ja korkean osaamisen varaan. Hyvinvointimme nojaa asiantuntija- ja aivotyöhön sekä uuden tiedon hyödyntämiseen.
– Yritysten tuottama lisäarvo syntyy entistä enemmän innovaatioista. On huolehdittava siitä, että Suomi on houkutteleva paikka yritysten investoinneille ja innovaatiotoiminnalle sekä vaativalle asiantuntijatyölle. Asiantuntijoiden palkkaverotuksen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä. Uhka ansiotuloverotuksen kiristymisestä on estettävä budjettiriihen päätöksin, jatkaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Vientialojen ohella julkisen sektorin panos on ratkaiseva Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen varmistajana. Pohjoismainen malli rakentuu toimivan koulutusketjun, julkisten palvelujen ja hallinnon varaan.
– Panostukset osaamiseen ja julkisen sektorin henkilöstöön ovat tulevan talouskasvun kannalta välttämättömiä. Niistä hyötyy koko Suomi ja aivan erityisesti vientisektori. Osaamispanostuksia ja asiantuntevaa henkilöstöä ei saa ajatella pelkästään nykyhetken menoina, vaan ennen kaikkea tulevaisuusinvestointeina, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen.
