Selvityksessä tarkasteltiin suomalaisia osakeyhtiöitä ja niiden omistajia ja työntekijöitä vuosina 2006–2013. Selvitys koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja kuvailevasta analyysistä, jota syvennetään myöhemmin tarkemmassa ekonometrisessä analyysissä.
Suurin osa työikäisistä, noin 1,6 miljoonaa, työskentelee jatkuvassa kokoaikaisessa palkkatyössä. Yrittäjiä on reilut 300 0000, joista noin 93 000 on korkeakoulutettuja. Akavalaisista pää- tai sivutoimisesti yrittäjänä työskentelee noin 30 000, joista suurin osa on yksinyrittäjiä (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2017). Suhteessa liiton jäsenmäärään eniten akavalaista yrittäjiä on sote-alalla.
Yrittäjien määrä on pysynyt kutakuinkin samana koko 2000-luvun ajan. Yrittäjäksi ryhdytään usein hieman varttuneemmalla iällä, kun työkokemusta on kertynyt ja osaaminen on vakiintunut ja vahvistunut. Toisinaan yrittäjyys on sattumaa tai olosuhteiden sanelemaa, jos palkkatyötä ei ole tarjolla. Yrittäjyys on kuitenkin pääosin haluttu tapa työllistyä.
Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -raportin mukaan 64 prosenttia työnantajayrittäjistä ja 39 prosenttia itsensätyöllistäjistä on hakeutunut omasta toiveestaan yrittäjäpolulle. Tilaisuuteen tarttuneita tai yrittäjäksi ajautuneita oli kummassakin ryhmässä noin 35 prosenttia. Työnantajayrittäjistä 15 prosentilla ja itsensätyöllistäjistä 24 prosentilla uravalinta oli olosuhteiden pakottamaa. Naisilla yrittäjyys oli olosuhteista johtuvaa yleisemmin kuin miehillä, joista noin puolet oli selvästi yrittäjähakuisia.
PTT:n selvityksessä pureuduttiin siihen, kuka pääsee osakkaaksi ja millä perusteella yritys tarjoaa rekrytoitavalle mahdollisuutta osakkuuteen. Aineistossa on yhteensä reilut 830 000 osakeyhtiötä. Suurin osa niistä on henkilöstömäärältään pieniä ja yhden henkilön pääasiallisesti omistamia yrityksiä. Puolet yrityksistä toimii palvelualalla. Omistajayrittäjistä enemmistö on miehiä ja keski-ikä on 47 vuotta.
Osakkuuden tarjoaminen on yritykselle keino houkutella ja sitouttaa osaajia ja osaamista yritykseen. Selvityksen mukaan henkilön korkea koulutustaso ja aikaisempi työskentely korkean tuottavuuden yrityksessä vaikuttavat myönteisesti osakkuuden saamiseen. Miehille osakkuutta tarjotaan rekrytoinnin yhteydessä useammin kuin naisille.
Osakkuudet ja niiden tarjoamiseen vaikuttavat tekijät vaihtelevat toimialoittain. Ohjelmistoalalla ja liikkeenjohdon konsultoinnissa rekrytoivan edellisen työsuhteen laadulla eli suhteellisella työn tuottavuudella näyttäisi olevan yhteys osakkuuden tarjoamiseen.
Korkeakoulutettujen siirtyminen yrittäjyyspolulle lisääntyy. Toimialakohtaisen tarkastelun syventäminen olisi mielenkiintoista jatkotutkimuksen aiheena. Lisäksi rekrytoitujen urakehitys osaomistajiksi, sukupuolten erot toimialoittain sekä sosiaalisten verkostojen merkitys rekrytoinneissa ja osakkuuden saamisessa ovat jatkoselvityksen keskeisiä kohteita.
Tutustu raporttiin Osakeyhtiöiden omistajat ja työntekijät Suomessa – koulutuksen ja työhistorian merkitys osakkuuteen
Lisätietoja:
