Lääkäri klinikalla, asianajaja yhdistyksissä ja viestintäpäällikkö lapsityössä

Korkeakoulutetuille vapaaehtoistyö on mahdollisuus antaa hyvää takaisin ja se tuo vielä tekijälleen hyvän mielen. Lääkäri, asianajaja ja IR-viestintäpäällikkö kertovat haastattelussamme vapaaehtoistyöstään.

25.10.2019

– Paperittomien klinikalle on Suomessa ehdottomasti tarvetta, potilaita käy ja he ovat liikkeellä oikeasta asiasta, sanoo lääkäri Tuuli Lehtivuori. Hän on tehnyt oman työn ohessa klinikalla vapaaehtoistyötä vuodesta 2012.

– Ennen iso osa klinikalla käyvistä oli Itä-Euroopan romaneja. Nyt käy enemmän uuspaperittomia, joita tulee vuoden 2015 jälkimainingeissa. Heillä on paljon mielenterveyden ongelmia, Lehtivuori sanoo.

Vapaaehtoistyö tuo tekijälleen hyvän mielen. Lehtivuori sanoo, että vaikka lääkärin työssä näkee työn mielekkyyden aina, klinikan vastaanotolla näkee itsensä vielä aivan uudessa valossa. Potilaatkin ovat kiitollisia avusta.

– Lähetin paperittomien klinikalta potilaan kirurgin arvioitavaksi, kun olin hieman epävarma diagnoosista. Tilanne saattoi olla vakavakin ja pitäisi leikata, emmekä me voi tehdä klinikalla sellaisia toimenpiteitä. Törmäsin häneen myöhemmin kadulla, ja hän alkoi huutaa ”doctor, doctor” niin että kaikui. Vaiva oli hoidettu, Lehtivuori kertoo.

Paperittomien klinikassa on Lehtivuoren mukaan hädässä olevien auttamisen lisäksi hyvää myös se, että siellä tapaa samanmielisiä kollegoja. Kollegan ansiosta Lehtivuori vapaaehtoistyöhön alunperin lähtikin. Hän oli luvannut kurssikaverilleen mennä mukaan, mutta ensin asia jäi.

– Kun sitten taas kerran tapasimme, hän muistutti asiasta ja menin. Ei tämä alkanut niin, että olisin erityisesti hakenut vapaaehtoistyötä. Olen aikaisemmalta koulutukselta valtiotieteen kandidaatti, joten olen kyllä aiemminkin ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, Lehtivuori kertoo.

Paperittomien klinikka on saanut maahanmuuton vastustajilta lokaa niskaansa. Lehtivuori on myös saanut osansa.

– Muistan kuinka joskus googlasin itseni ja löysin nimeni Hommaforumilta. Olin antanut jonnekin pienen haastattelun, ja forumilla sanottiin, että hyvähän se on mamuja hyysätä, jos on kymppitonnin palkka. Minulla kyllä on tavallinen lääkärin palkka.

Vapaaehtoistyö antaa tekijälleen paljon, mutta se voi käydä raskaaksikin. Lehtivuori sanoo, että potilastyö kohtaamisineen ja potilaan kannattelemisineen on usein raskasta.

– Nyt olen tehnyt uutta työtä Malmin sairaalassa, ja kun tein klinikalla yhdeksän vastaanottoa kolmessa tunnissa, se tuntui raskaalta.
Hän muistuttaa, että vapaaehtoistyö on kuitenkin aina vapaaehtoistyötä. Jos joskus ei jaksa, pitää hetkeksi jäädä pois ja antaa jonkun muun hoitaa.

– Vapaaehtoistyö ei saa olla oman ihmisarvon mittari, Lehtivuori muistuttaa.

Puheenjohtaja ja neuvottelija

Asianajaja Hanna-Mari Manninen tekee vapaaehtoistyötä yhdistyksissä ja järjestöissä. Yhtenä merkittävimmistä luottamustoimistaan Manninen mainitsee Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajuuden vuosina 2010–2013. Hän oli myös puheenjohtajana yhdistymisneuvotteluissa, joissa Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta, PTK – Poikien ja Tyttöjen Keskuksesta sekä Nuorten Keskuksesta syntyi Nuori Kirkko ry.

Asianajaja Hanna-Mari Manninen tekee vapaaehtoistyötä yhdistyksissä ja järjestöissä. Pro bono -työ kuuluu Mannisen työnantajan Dittmar & Indreniuksen perinteisiin.

– Minua pyydettiin projektiin, kun sitä vetämään tarvittiin yhdistystoimintaan perehtynyttä sillanrakentajaa. Uusi yhdistys on lähtenyt hyvin liikkeelle, Manninen sanoo.

Taitavalle tekijälle on kysyntää yhdistysten hallituksissa. Manninen on tällä hetkellä muun muassa Suomen UNICEF:in hallituksen sekä Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin hallituksen varapuheenjohtaja.

Manninen sanoo, että vapaaehtoistyöhön menevä aikamäärä vaihtelee paljonkin, mutta keskimäärin siihen uppoaa muutama tunti viikossa.

– Työ on merkityksellistä, se antaa energiaa ja siinä pääsee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Tunteja ei niin tule laskettua, mutta ammatilliset tehtävät pitää tietenkin myös hoitaa.

Pro bono -työ kuuluu Mannisen työnantajan Dittmar & Indreniuksen perinteisiin. Yli satavuotiaalla asianajotoimistolla on yhteistyökumppaneina muun muassa WWF Suomi, Ronald McDonald Lastentalosäätiö sekä presidentti Martti Ahtisaaren perustama konfliktinratkaisujärjestö CMI.

– Meillä ajatellaan, että asianajajat voivat rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Me olemme saaneet hyvän koulutuksen ja haluamme antaa siitä takaisin muiden hyväksi. Varsinkin nuoremmille juristeille on houkuttelevaa, että liikejuridiikan lisäksi voi edistää oikeudenmukaisuutta myös laajemmin, Manninen sanoo.

Vapaaehtoistyö osa yritysvastuuta

Muissakin yrityksissä työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön. Elisalla on parin vuoden ajan ollut ohjelma, jossa yritys etsii ja koordinoi vapaaehtoistyötä, jota työntekijät voivat tehdä työajallaan. Elisan IR-viestintäpäällikkö Kati Norppa on hakenut itselleen vapaaehtoistyötä kotiseudultaan Joensuusta.

Elisan IR-viestintäpäällikkö Kati Norppa on hakenut itselleen vapaaehtoistyötä kotiseudultaan Joensuusta.

– Mannerheimin lastensuojeluliitto tekee Joensuussa Savo Kinot -firman kanssa vauvakinoa. Olin siellä valvomassa vanhempia lapsia, kun äidit ja vauvat olivat elokuvissa. Omat lapset ovat jo aikuisia, mutta jos silloin ennen olisi ollut tällaista, niin olisin arvostanut sitä, hän kertoo.

Norpan mielestä on tärkeää voida auttaa edes jotenkin. Auttaminen antaa enemmän kuin ottaa, siitä tulee tekijälle hyvä mieli.

– On tosi arvokasta, että meillä on mahdollisuudet tällaiseen, kun meillä asiat ovat muuten todella hyvin.

– Vapaaehtoistyö on osa Elisan yritysvastuuta, Norppa kertoo. Elisan kohteet ovat etupäässä lapsi- ja nuorisotyötä sekä tasa-arvoon liittyvää työtä. Yhteistyökumppaneita ovat MLL:n lisäksi muun muassa Hope, Aseman lapset sekä Pride- ja Nenäpäivä-tapahtumat.

Elisalaiset voivat tehdä vapaaehtoistyötä yhden työpäivän verran vuodessa. Norpan mukaan viime vuonna noin kaksisataa elisalaista teki vapaaehtoistyötä.

 

Teksti: Anssi Koskinen

Lue lisää aiheesta