Tärkeintä oman alan työkokemus ja kiinnostava harjoittelupaikka
Tärkeintä harjoittelussa on kartuttaa oman alan työkokemusta sekä löytää kiinnostava ja motivoiva harjoittelupaikka. Lisäksi työllistymismahdollisuudet harjoittelupaikkaan sekä verkostoituminen nostettiin esiin tärkeinä tekijöinä. Harjoittelun suorittaneista opiskelijoista 19 prosenttia ilmoitti työllistyneensä harjoittelupaikkaansa ja työskentelevänsä siellä yhä. Ammattikorkeakouluopiskelijat työllistyvät useammin harjoittelupaikkaansa (36 prosenttia) kuin yliopisto-opiskelijat (31 prosenttia).
Kehitettävää ohjauksen laadussa ja yhteydenpidossa harjoittelupaikkoihin
Akavan opiskelijat pitää tulosten perusteella harjoitteluiden kehityskohteina ohjauksen laatua ja harjoittelukäytäntöjen yhtenäistämistä.
– Laadukas ohjaus on yhteydessä onnistuneeseen harjoittelukokemukseen. Tarkimmin ohjattua harjoittelu on kasvatusaloilla sekä terveys- ja hyvinvointialoilla. Useimmin vailla ohjaajaa ovat tekniikan, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä ICT-alan harjoittelijat, kertoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Maria Jokinen.
Alat ja harjoittelun palkallisuus eriytyneet sukupuolen mukaan
Harjoittelujen palkallisuus vaihtelee koulutussektorin ja -alojen välillä sekä sukupuolen mukaan. Ammattikorkeakouluissa opiskelevista vastaajista 36 prosenttia ilmoitti, että harjoittelusta maksettiin palkkaa, yliopistossa opiskelevista 57 prosenttia.
–Esimerkiksi terveys- ja hyvinvointialalla lähes kaikki ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelut ovat palkattomia, mutta alan yliopisto-opiskelijoiden harjoittelut ovat aina palkallisia. Tekniikan aloilla 87 prosenttia harjoitteluista on palkallisia, kasvatusaloilla vain 8 prosenttia. Vastanneista miehistä 64 prosenttia ilmoitti saavansa palkkaa harjoitteluista, naisista 30 prosenttia, Jokinen selvittää.
– Akavan opiskelijat korostaa, että harjoittelun on oltava lähtökohtaisesti palkallista. Harjoittelusuosituksemme korostavat muun muassa palkallisuutta mutta tuovat esiin monia muita onnistuneen harjoittelun tärkeitä näkökulmia, Jokinen sanoo.
Harjoittelubarometrin tulokset osoittavat, että ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla on vaikeuksia suorittaa harjoittelu ja harjoittelupaikan löytäminen oli heille hankalaa. Tärkeimpänä syynä tähän mainittiin muun muassa kielitaidon ja verkostojen puute sekä taloudelliset tekijät.
Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri 2019 pähkinänkuoressa
- Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri 2019 toteutettiin yhteistyössä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa.
- Harjoittelubarometrilla kartoitettiin suomalaisten korkeakoulujen harjoittelukäytänteitä ja -olosuhteita.
- Vastaukset kerättiin osana Opiskelijabarometri 2019 -tiedonkeruuta, johon osallistuivat lähes kaikki Suomen korkeakoulut.
- Opiskelijabarometriin vastasi noin 14 000 korkeakouluopiskelijaa. Vastaajista 53 prosenttia opiskeli yliopistossa, 47 prosenttia ammattikorkeakoulussa. Vastaajista 34 prosenttia ei ollut tehnyt harjoittelua.
- Harjoittelubarometri tehtiin neljättä kertaa. Tuoreet tulokset vastaavat pitkälti vuoden 2017 tutkimuksen tuloksia.
- Harjoittelubarometrin yhteenveto on luettavissa osoitteessa https://akavaworks.fi/julkaisut/raportit/akavan-opiskelijoiden-harjoittelubarometri-2019/
- Akavan opiskelijoiden harjoittelusuositukset ovat osoitteessa www.akava.fi/harjoittelusuositukset
