– Valtiovarainministeriön laskelman mukaan työllisyysasteen kasvu yhdellä prosenttiyksiköllä laskee kestävyysvajetta 0,4 prosenttiyksikköä. Nykyisellä kestävyysvajeen tasolla tämä tarkoittaa noin miljardia euroa. Tämä suhteuttaa työministerin asettamien työllisyystyöryhmien tavoitteen ja työn merkitystä. Tässä tilanteessa meillä ei ole varaa jättää yhtään kiveä kääntämättä, toteaa Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.
– Työllisyysasteen nostamiseksi keskeistä on parantaa perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyyttä ja asemaa esimerkiksi luomalla avoimen ammattikoulutuksen malli sekä rakentamalla vastuuhenkilöjärjestelmä tukemaan nuoria, joilla on kohonnut syrjäytymisriski.
– Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste (15–64-vuotiaat) oli vuonna 2017 vain 41 prosenttia, kun korkeakoulutetuilla se oli 85 prosenttia. Työllisyysasteen kasvulla luodaan uutta osaamista ja resursseja osaamisen vahvistamiseen.
– Työttömyysturva pitää uudistaa niin, että se kannustaa ja tukee työttömiä työllistymisessä mahdollisimman hyvin, Savinko painottaa.
Ehdotuksia työllisyyden nostamiseksi pitää ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Akava korostaa työperäisen maahanmuuton vauhdittamista esimerkiksi luopumalla saatavuusharkinnasta ja takaamalla nopea pääsy kielikoulutukseen. Lisäksi pitää luoda erityisasiantuntijoille oma maahantuloväylä.
– Akava ehdottaa, että korkeakoulutetuille on saatavilla TE-toimistojen palveluja korkeakoulujen kampuksilla. Työvoimapalveluiden kehittämisessä on huomioitava erityisesti yli 50-vuotiaat työttömät.
Akava on mukana työministerin alaisuudessa toimivien työryhmien työssä, jossa haetaan keinoja 30 000 uuden työpaikan syntymiseksi elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Hallitusohjelman keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin.
Tutustu Akavan ehdotuksiin osoitteessa www.akava.fi/tyollisyysehdotukset
Yhteyshenkilöt
työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko
Puh. +358405044356
